perjantai 30. marraskuuta 2012

Kuusi kuvaa kesästä

Olen huomannut jo useammassakin blogissa haasteen "kuusi kuvaa kesästä", nyt viimeksi tänään Lankapirtissä. Keskellä ikävää tuulta ja tuiskua olikin mukava lämmitellä kesäisten kuvien parissa. Niitä oli tänäkin kesänä kertynyt todella paljon, joten valinta oli vaikea. Olen kuvannut kesällä erityisen paljon kukkia uudella makro-objektiivillani, joten yritin löytää muutakin - kesän muutaman kohokohdan. Jos haluat, liity haasteeseen ja kerro siitä kommentoimalla tähän postaukseen, niin osaan käydä katsomassa sinunkin kesäkuviasi!

Heti kesän alussa vietimme mukavan viikon koko perheen voimin Espanjan Andaluciassa. Näimme ja koimme paljon ja saimme liottaa varpaita merivedessä ja hiekassa.




Kesään mahtui myös mökkeilyä omissa lapsuuden maisemissani. Rantakoivut ilta-auringossa ovat minun sielunmaisemaani. Tämä mökkiranta tuli perheeni omaksi sinä vuonna, kun täytin vuoden.




Kesällä vietimme paljon aikaa myös mieheni äidin lapsuudenkodissa, joka on nykyään kesä-asuntona. Siellä lähellä on joki, jonka rannasta bongasin nämä villinä kasvavat akileijat.





Saman paikan pihamaalla asustaa paljon siilejä, ja yhtenä päivänä asetuin ruohikolle makaamaan vatsalleni kameran kanssa, kun siili kulki lähistöllä. Sehän tulikin lähelle, meinasi kai tulla nuuhkimaan minua. Kohta kuvan ottamisen jälkeen piti jo liikahtaa sen verran, että siili kääntyi toiseen suuntaan.





Kesällä vietettiin myös lapseni konfirmaatiota. Tämä kuva on konfirmaatiomessun alttaritaulusta muistona erittäin hienosta päivästä.




Rippojuhlien aikaan pihassani alkoi kukkia ruusuja. Tässä yksi vielä nupullaan.





Uutta kesää odotellessa...






torstai 29. marraskuuta 2012

Tuubihuivi tyttärelle

Tytär halusi tuubihuivin, mieluiten valkoisen. Kokeilin kaupassa erilaisia valkoisia lankoja, ja ihastuin Novitan Kelon pehmeyteen. Tämä ei taatusti pistele tytön herkkää kaulaa!





Neuloin huivin numeron 8 puikoilla. Malli on muuten ainaoikeaa, mutta viiden silmukan välein on oikealla puolella "oikea" raita, eli nurjalla joka kuudes silmukka neulotaan nurin ja muuten ainaoikeaa. Tein tuubista leveän, jotta sen voi tarvittaessa vielä taittaa kahtia superpaksuksi.

Kaupasta oli jo aikaisemmin ostettu valkoinen, suuritupsuinen palmikkopipo, jonka kanssa asusta tuli oikein hieno!



tiistai 27. marraskuuta 2012

Lankaostoksilla (taas)

Olin taas kerran päättänyt olla lankalakossa, mutta sorruin kuitenkin. Mitä sitä selittelemään. Tiedättehän te...

Citymarketissa oli Novitan Rustikaa, jota olen katsellut ennenkin. Nyt olin keksinyt, että siitä voisi tulla poncho. Katsotaan tuleeko.


maanantai 19. marraskuuta 2012

Pitkästä aikaa jotakin valmista!

Villatakkiprojektini on kestänyt toivottoman kauan, mutta onpahan vihdoinkin valmis ja oikein kuvattunakin!






Ohje on Suuri Käsityö 8/2012 -lehdestä ja lankana Novitan Nalle. Työ neulottiin 3,5 numeron puikoilla, ja siihen virkattiin ja ommeltiin kiinni lopuksi tuo reunus. Takki onnistui mielestäni oikein hyvin, ja kokokin on oikein sopiva. Tänään jo koekäytin sitä töissä.

Tässä vielä lähikuvissa tuo reunus.

    

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kädentaitomessuilla

Tänään sain kulkea kälyni kanssa Tampereen kädentaidot-messuilla kaikessa rauhassa ja pitkän kaavan mukaan. Pysähdyimme välillä kahvittelemaan ja söimme lounasta. Teimme mukavia löytöjä ja vain katselimme ja nautimme olostamme. Sunnuntai oli messuilla mukavan rauhallinen päivä, ei ollut ruuhkaa eikä tungosta.

Muutamia ostoksiakin tuli tehtyä.

Ensiksi kassiini tuli tällaiset korvikset:



Katselin lankoja, ja olin ylpeä itsestäni kun osasin sanoa "ei". Olin jo kotona pohtinut, että jos löydän kropalleni sopivan tunikan, voisin sellaisen ostaa. Monella osastolla katselin ja sovitinkin, mutta omalla X-vartalolleni sopivia ei tahtonut löytää. Monessa tunikassa on hyvin suora leikkaus, ja ne näyttävät ylläni lähinnä säkeiltä. Sitten kun pääsimme Coconaten osastolle, näin heti henkarilta, että tämä se on. Tunika istui päälleni kuin valettu! Kuvausta varten suoraan kassista, en jaksanut silittää...



Samalta osastolta löysin myös ihanan värikkään korun.






Olen aina pitänyt hopealusikoista tuunatuista koruista. 
Tällä kertaa mukaani tarttui kuitenkin hopealusikasta tehty kynttilänjalka. 
Ihastuin sen muotoon, ja sehän sopi takkamme reunukselle mainiosti.








Melkein pääsin siis kotiin ilman lankaa, mutta Wetterhoffilta sitten tarttui mukaan kuitenkin vähän lankaa ja ohjeet kivaan baskerintapaiseen pipoon.


Kaiken kaikkiaan oli oikein mukava messupäivä! 



lauantai 17. marraskuuta 2012

Sydämen asialla

Sydämen asialla on ollut pitkäaikainen suosikkisarjani televisiossa. Aloitin sarjan seuraamisen vuonna -95 tai -96 kun olin kotona esikoisvauvani kanssa. Sarja alkoi silloin pojan vauva-aikana ensimmäistä kertaa Suomen televisiossa arkiaamuisin klo 9. Siihen aikaan oli pojan aamupäivän ruokahetki, ja vauvan kanssa sohvalla makaillessani ja imettäessäni jäin koukkuun ihan ensimmäisestä jaksosta alkaen. Sarjan tapahtumat sijoittuvat 60-luvulle, ja taustamusiikki on todella hyvää 60-luvun nostalgista musiikkia.

Jossain vaiheessa lähetysaika vaihtui iltapäivään, ja niitä jaksoja piti aina nauhoittaa vhs-kasetille, jos ei ehtinyt katsoa silloin, kun se tuli. Vuosien varrella sarjaa on tullut moneenkin otteeseen uusintana, ja tänä syksynä se alkoi taas ihan alusta. Vaikka muistan monia jaksoja ennestään, jaksan yhä edelleen katsoa niitä uudestaan. Minua viehättää englantilainen huumori, erityisesti ylikonstaapeli Blaketonin legendaariset lausahdukset ovat välillä todella huippuja! Vuosien varrella sarjassa tapahtuu, kyläkonstaapelit vaihtuvat ja samoin kylähullut, mutta tunnelma pysyy samana, ja 60-luvulla pysytään, vaikka vuodet tuntuvatkin kuluvan. Sarja on lämminhenkinen, ja juuri sellainen, jota teinitkin välillä istahtavat kanssani katsomaan. Pientä jännitystä, mutta ei väkivaltaa. Hyvä voittaa aina. Sopivasti huumoria ja välillä romantiikkaakin. Suuria tunteita syntymien ja kuolemienkin äärellä.

Tällä uusintatakerroksella olen erityisesti kiinnittänyt huomiota sarjassa näkyviin neuleisiin. Henkilöhahmoilla on paljon käsintehtyjä neuleita ja asusteita, kuten varmaan 60-luvun maaseutukylässä sopii odottaakin. Olen joitakin bongauksia keräillyt iPadin ruutukaappauksella Yle-areenasta. Kuvien laatu ei ole kovin hyvä, mutta neuleet kuitenkin erottaa. Tässä muutamia poimintoja.

Nick ja Kate hienoissa neuleissaan.

Nickin palmokkoneuletakki

Katen kuvioneule








Katen sininen pörröneule

Davidin kalaneuletakki edestä...

... ja takaa





Kate ja vauvan neuletakki

Pikku Katie vaunuissaan aneulotun peiton alla

Maggie kirjoneuleessaan ja potilaansa ihanassa palmikkoneuleessa.