tiistai 29. lokakuuta 2013

Langaton neuloja

Neulojan painajainen olisi varmaankin olla langaton. 
Onneksi minun tapauksessani ei nyt ole kyse siitä.

Olen monesti miettinyt, miten saisin yhdistettyä kaksi rakastamaani asiaa - käsityöt ja lukemisen. 
Pystyn kyllä kudin tai virkkuu kädessäni katsomaan telkkaria, mutta kirjojen lukeminen onkin hieman kinkkisempi juttu. 
Kokeilin laittaa kirjan keittokirjatelineeseen, mutta sivujen kääntäminen oli työlästä. 
Ei hyvä.

Vasta tänä syksynä olen löytänyt kunnolla äänikirjat. 
Olen toki aina tiennyt niiden olemassaolon, mutta en vaan ole osannut kuunnella kirjoja toisen lukemana. 
Kunnes lainasin kirjastosta ensimmäisen. 
Se oli menoa kerrasta.

Ensimmäinen kuuntelemani kirja oli Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, joka oli ollut luettavien listallani jo iät ja ajat. 



Kirjan arvostelu löytyy esimerkiksi täältä


Kirja oli kuuntelukokemuksena vaikuttava. Tarina vei välittömästi mukanaan ja herätti monenlaisia tunteita. Kirjat lukeneet tietävät varmasti, ettei se oli mitään ihan kevyttä luettavaa. Se oli kuitenkin erittäin hyvä kirja, ja suosittelen sen lukemista kyllä lämpimästi.

Kuuntelukokemuksena kirja oli myös monella muulla tavalla hyvin avartava. 
Oli niin mahtavaa, kun pystyi yhdistämään kutomisen ja lukemisen näin sujuvasti. 
Kuunteluun pystyi keskittymään aivan täysillä kutimen kanssa, varsinkin aamupäivisin kun olin yksin kotona. 

Perheen saapuessa koulusta ja töistä kuunteluun keskittyminen kävi kuitenkin aika hankalaksi. 
Muut eivät myöskään välttämättä pitäneet siitä, että olohuoneessa kaikui stereoista täysillä kirja. 
Pitäisi siis olla kuulokkeet.

Kaikki talosta löytyvät kuulokkeet olivat kuitenkin niin lyhytjohtoisia, etten pystynyt kuuntelemaan niiden avulla mukavasti. Meillä ei myöskään ole toimivaa pientä cd-soitinta, enkä viitsinyt ruveta siirtämään yhdeksää cd-levyä koneen kautta iPadillekaan. 
Tarvittiin siis uudenlainen ratkaisu - langattomat kuulokkeet!



Nämä löytyivät alkusyksystä Prisman hyllystä, ja ovat osoittautuneet hintansa veroisiksi. 
Olen kuunnellut sekä musiikkia että kirjoja kotosalla puuhaillessani, ja ennen kaikkea kutoessani. 
Nämä korvilla olen myös viikannut pyykkejä ja siivonnut. 
Kuulokkeiden kuuluvuusalue riittää pitkälle, olenpa tainnut käydä nämä korvillani postilaatikollakin. 
Jos en ole yksin kotona, huutelen yleensä muulle perheelle, että pitää tulla sanomaan lähelle tai koputtamaan olkapäälle, jos on asiaa - huutoja en kuule.

Mitä sitten olen kuunnellut?
Hyvin sekalaisia kirjoja, joita nyt kirjatosta olen löytänyt. 
Eilen sain loppuun Jane Austenin klassikon Viisasteleva sydän. Olen kuunnellut myös useamman Agatha Christien dekkarin. Olen kuunnellut Heli Karhumäen lyhyitä Murretarinoota Pohojammaan murtehella ja vähän myös Knallia ja sateenvarjoa.
Nyt on menossa Seppo Jokisen dekkari.



Neulekorissani on nyt lankojen lisäksi uusi tulokas.
Alta pilkistää Sukkasadon viimeisen parin ensimmäinen sukka, toista työstetään edelleen.



Tällainen on siis langaton neloja Sohvaneulomossa. 
Onneksi ei sentään neulelangaton!