maanantai 4. marraskuuta 2013

Pipoa ja peilikuvia

Minulla on Novitan Puro-langasta tehtyjä asusteita luumupuu-sävyssä.
Niistä olen kertonut aikaisemmin täällä.

Keväällä kävi kuitenkin niin hassusti, 
että pesin vahingossa pipon pesukoneessa muun villapyykin mukana. 
Ou nou.
Huonostihan siinä kävi, paitsi jos pitää huovutetusta ja liian pienestä piposta.


Tällainen pipo oli uutena.
Tässä kuvassa reunus on käännetty kaksinkerroin.



Pipo huopui niin paljon, ettei se enää sovi suureen päähäni mukavasti.
Onneksi lankakaappini perukoilta löytyi vielä kaksi kerää tuota samaa lankaa. 
Olin ostanut ne varmuuden vuoksi varastoon, kun tuota poistunutta sävyä myytiin alekorissa.

Sitten vaan töihin ja uusi pipo puikoille. 
Kylläpäs se olikin mukavaa vaihtelua 11 sukkaparin jälkeen!

Tästä tuli aika kiva.
Tällainen se on edestä.


Ja tällainen takaa.


Ulkona on niin kuja ja harmaa sää, että jouduin ottamaan kuvat keinovalossa. 
Pipoon tulikin aika tummia sävyjä verrattuna tuohon vanhaan, mutta näissä kuvissa väri on ehkä vielä hieman oikeaa syvempi ja tummempi kuvausolosuhteista johtuen.


Ja sitten vielä yksi taiteellinen kuva sivulta päin. 
Kuva on otettu peilin kautta, ja minulla näyttää olevan tuplakädet tuossa peilin reunassa. 
Voi kunpa olisikin. 
Kuinka nopeasti silloin puikot viuhuisivatkaan!


Pipo on neulottu Novita-lehden syksy 2009 ohjeella. 
Reunan joustinneule on tehty 4,5 mm:n puikoilla ja muu osa 5 mm:n puikoilla.
Ohje löytyy myös Novitan nettisivuilta.

Näissä kuvissa pipo on päässäni "perinteiseen" tapaan reuna kaksinkerroin käännettynä. 
Tuntuu ihanan lämpimältä korvilla.

Tämän mallin voi toki laittaa päähänsä myös hieman trendikkäämmin.
Silloin jätetään reunus suoraksi ja pipon pää jää roikkumaan.



Molempi parempi.
Taidan kuitenkin olla enmpi perinteinen, enkä niin perusta noista lötsöpiposta.
Mutta meneehän se niinkin.

Mikä tärkeintä, väri sopii hyvin päälläni olevaan kevytuntuvatakkiin.
Sointuvat värit ennen kaikkea, vai mitä?

Mukavaa alkuviikkoa.
Minä siirryn taas sukkahommiin.