perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pääsiäistervehdys

Pääsiäinen tuli meidän perheeseen tänä vuonna ilman ruohoa.
No eipä se onneksi ole se pääasia.


Koska olen kotoisin Pohjanmaalta, pääsiäisperinteisiini ovat olleet sen mukaisia. Palmusunnuntain virpojat olivat aivan uusi tuttavuus tänne etelämmäksi muutettuani, sillä meillä kulki trulleja.

Pukeuduimme lapsena noidiksi ja kiertelimme talosta taloon ja saimme jotakin herkkuja tai jokusen kolikon. Minun lapsuudessani trullit eivät virponeet. Tässä kuvassa minä trullina joskus 70-luvulla. Minä olen vasemmalla, ja seuranani lapset kahdesta naapuritalosta.


Trulliperinne on peräisin aivan eri lähtökohdista kuin ortodoksisen perinteen virpominen.
Jeesus kuoli pitkäperjantaina, ja nousi kuolleista pääsiäispäivänä. Uskottiin, että sen välisen ajan Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään ja siksi noidat pääsivät mellastamaan maailmassa. Näiden vanhojen uskomusten mukaisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla "trullitellaan" pääsiäislauantaina.

Nykyäänhän trulli- ja virpomisperinne ovat monesti sekoittuneet. Palmusunnuntain virpojatkin ovat usein pukeutuneet noidiksi, ja toisaalta nykyisin pääsiäislauantain trullitkin virpovat. Tämä tuntuu aika hassulta, sillä virpojathan haluavat siunata. Päinvastoin trullit olivat alunperin pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä.

No pääasia, että lapsilla on hauskaa, oli sitten pukeuduttu noidiksi ta perinteisiksi virpojiksi.
Hyvää pääsiäistä toivotellaan iloisin ilmein ja hieman jännittyneinä.
Minusta se on suloista ja ihanaa, ja otan kaikki virpojat ja trullit vastaan avoimin mielin ja ovin.
Toivottavasti jokunen trulli eksyy tänäkin vuonna ovelle.

Pahan karkottamiseksi poltettiin myös perinteisesti myös pääsiäiskokkoja.
Pääsiäisvalakiat loimuavat edelleen pääsiäislauantain iltana, ja ihmiset kokoontuvat yhteen kokolle. Minun lapsuudessani me lapset keräsimme joskus talosta taloon tavaraa kokkoon poltettavaksi, ja raahasimme risuja ja roskaa ja autonrenkaita (!) maitokärryillä pellolle. Nykyään ei kyllä monelle tulisi mieleenkään polttaa autonrenkaita. Lapsuudessani ei vielä oltu ympäristötietoisia, renkaista sai hyvät savut  kokkoon. Oli meillä toki kokon rakentamisessa aikuisiakin mukana, varsinkin kokon polttamisessa.

Nykyisin monet kyläyhdistykset tekevät omat kokkonsa, ja monesti kokoilla on myös jotakin ohjelmaa. Myydään makkaraa ja kahvia ja pientä purtavaa. Vietetään mukavaa iltaa yhdessä.

Tänäkin vuonna suuntaamme Pohjanmaalle.
Kyllähän sitä nyt ainakin yksi kokko pitää nähdä!
Tämä kuva on parin vuoden takaa ystäväni perheen kokolta.


 Lankalauantaina on myös kuulemma ollut tapana pestä vuoden aikana kehrätyt langat ja kuivattaa ne kevätauringossa. Tästä ei ole omaa kokemusta, kun en ole kehräystä ikinä päässyt kokeilemaan.

Pääsiäisen kristillinen sanoma on aina ollut hyvin keskeistä perheessämme.
Olen yrittänyt siirtää perinteitä lapsillenikin, ja tänäkin vuonna olimme koko perhe kiirastorstai-illan kirkossa. Teineille ilmoitettiin, että menemme kirkkoon. Eivät ne edes vastustelleet kovin paljoa, vaikka tiedän, ettei se heidän lempipuuhiaan ole. Eipä se minustakaan mukavalta tuossa iässä aina tuntunut, mutta menin kuitenkin vanhempien mukana. Sama perinne jatkuu.

Minusta on hyvä oppia perinteitä. Oman vakaumuksensa saavat lapset päättää ihan itse, mutta haluan myös kertoa omani ja opettaa omat perinteeni. Kukapa sitä kirkossakaan oppii käymään, jos ei sinne kukaan koskaan vie.
Tyhjän haudan ihme toteutuu tänäkin vuonna.


Ruokaperinteistä minulle on tärkeintä mämmi, tietenkin kerman kanssa. Pashaa ei lapsuudenkodissani ole syöty, mutta pidän siitäkin kovasti. Lammasta en ole myöskään tottunut syömään, ja taitaakin useinmiten pääsiäispöydästä löytyä tipua tai jotakin parempaa paistia. Jotakin arkiruuasta poikkeavaa joka tapauksessa, ja ainakin juhlavammin katettuna. Koristeena kananmunia ja jotakin keltaista, esimerkiksi maissia.
Kahvipöytään tapaan leipoa jotakin rahkaa sisältävää piirakkaa.

Näiden ajatusten myötä toivottelen sinulle lukijani oikein hyvää pääsiäistä!
Nauti siitä juuri sillä tavalla kuin sinulle on hyvä!
Nauti muutamasta vapaapäivästä.
Nauti hyvästä ruuasta ja erityisesti suklaamunista.
Ja muista välillä myös vähän neuloa!

Lopuksi vielä muutama keltainen kukkaistervehdys.