keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vuoden viimeiset

Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä sain valmiiksi tämän vuoden viimeisen sukkaparin.


Sukat valmistuivat tyttärelle parissa päivässä.
Langat ovat seitsemää veljestä,
vaaleanpuna-valko-ruskearaidallista ja suklaanruskeaa.
Lopputulos muistuttaa aivan Geisha-suklaan värejä.
Pystyin kuitenkin vastustamaan kiusausta,
enkä ostanut kuvausrekvisiitaksi suklaata.
Onhan sitä tässä joulun aikaan jo tullutkin mussutettua.


Nämä ovat aivan tavalliset perussukat,
onpas niitä sitten mukava tehdä.
Vaihtelin vaan varressa hieman raitojen leveyttä.
Terässä tein kaksi kerrosta raitalangalla
ja väliin aina yhden kerroksen ruskealla.


Tämä Novitan suklaanruskea on minun supersuosikkini ruskean sävyistä.
Harmi, ettei sitä enää valmisteta.
Olen kyllä hamstrannut sitä sen verran,
että sitä taitaa olla vielä pari kokonaista kerää jäljellä.



Lankaa näihin meni 90 grammaa, ja sitten onkin lankalaihis loppu.
En ihan kolmen kilon tavoitteeseeni päässyt,
mutta sentään n. kaksi ja puoli kiloa pääsin miinukselle.

Hyvää vuoden viimeistä päivää!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kirkkolapaset

On sitä sohvalla muutakin saatu aikaiseksi kuin pelkkiä joulukalenterisukkia.


Ostin kesällä Isonkyrön 1700-luvun markkinoilta
Taito Etelä-Pohjanmaan julkaiseman tekemispaketin
Isonkyrön vanhan kirkon lapasiin eli rasoihin, kuten siellä päin sanotaan.
Kerroinkin ostoksestani elokuussa tällä tavalla.

Tein lapaset miehelleni joululahjaksi,
koska osa hänen suvustaan on lähtöisin juuri tuon kirkon seutuvilta.
Lapasista tuli aika hienot.


Ohjeen mukaisesti peukalon pohjaväri olisi pitänyt olla myös harmaa, kuten muuallakin.
Minulta harmaa kuitenkin loppui kesken,
joten tein peukalon ruskealla, jota käytettiin kärjissä.
Väri toimii minusta ihan hyvin näinkin.



Lanka on Teeteen Pallas,
joka oli mukavaa neulottavaa.
Kokeilin näissä lapasissa ensimmäistä kertaa uusia neliskanttisia Cubics-puikkojani,
ja olen aivan rakastunut.
Ne toimivat todella hyvin ja ovat mukavat käsissä.

Tässä vielä kuva kirkon päätyseinästä,
joista lapasen malli on otettu.


Ovi ja ikkuna ja ruskea katto.
Tässä lähikuva tuosta ikkunasta.



Ovi ja ikkuna lapasissa.


Kuvioväri oli liukuvärjättyä lankaa,
joten kuviosta tuli mukavan elävä.
Lankaa näihin lapasiin kului 90 grammaa.




perjantai 26. joulukuuta 2014

Valmista tuli!

Joulu on ollut rauhallinen ja leppoisa.
Punaiset sukat jalassa olen lueskellut ja neulonut, 
ja katsellut televisiota.
Ruuanlaittokin kun on tässä vaiheessa ollut lähinnä 
ruokien lämmittelyä ja pöydän kattamista.


Joulupukkikin muisti minua mukavalla neuleaiheisella kirjalla Sukupolvien silmukat


Pidän kirjassa erityisesti siitä, että vanhoista malleista on kerrottu tarinoita. 
Vanhat kuvat moneen kertaan paikatuista sukista olivat liikuttavia.
Kirja on myös kauniisti kuvitettu.
Tätä selaillessa kului aattoilta oikein mukavasti,
tietenkin suklaatakin oli käden ulottuvilla...


Minulla ei ole sukujuuria Karjalassa, 
mutta vanhan perinteen säilyttämiselle peukkua ja plussaa. 
Täällä esimerkiksi löytyy arvostelua kirjasta.


Jouluaaton kuluessa sain neulottua 
jämälankavillasukkajoulukalenterin sukat valmiiksi!
Tässä ne riippuvat kuusen oksilla.


Jouluaattona piti vielä neuloa 24 kerrosta sillä välillä,
joka oli uusimmassa kommentissa ohjepostauksessa.
Minä katsoin kommentteja siinä vaiheessa,
että viimeisimmässä luki vihreä.
Sitten piti jättää uusi kommentti ja väri seuraavalle.
Minulta seuraava sai punaisen.


Jouluaaton 24 kerroksen jälkeen piti vielä neuloa molempii kahdeksan kerrosta resoria sekä kantapäät. Sukkien ohje oli ohuemmalle langalle, ja minun sukistani tuli valtavan pitkät. Olin tehnyt varret ja valmiiksi kokonaan resoria, joten en tehnyt enää niitä kahdeksaa kerrosta. Nyt näistä tuli juuri sopivasti vähän polven alapuolelle ulottuvat.


Kantapäätä varten purettiin 30 silmukan apulanka,
ja poimittiin silmukat neljälle puikolle.
Kantapään ohje oli hyvin kerrottu viimeisessä postauksessa sekä 
Missä neuloimme kerran -blogissa aivan omalla sivullaan.
Kantapään teko oli helppoa,
paitsi lopetukseen täytyi kyllä lukea ohjetta todella tarkkaan.
Onnistuivat ne kantapäät ihan hyvin.


Kantapää näyttää näin litteänä aika hassulta.



Jalassa kantapäät istuvat mainiosti.


Hienot sukat.


Suorastaan ihanat.


Kyllä näillä tarkenee!


Tässä vielä linkit kertomuksiin,
joissa kerroin sukkien vaiheista joulukuun aikana.


Kaiken kaikkiaan mukava projekti,
johon sain uppoamaan 140 grammaa jämälankoja.


Innolla olen mukana ensi vuonnakin,
jos vaan Neulisti ja Vyyhti jaksavat järjestää.
Kaunis kiitos heille!








tiistai 23. joulukuuta 2014

Päivät 19-23

Joulukalenterisukat ovat viimeistä luukkua vaille valmiit.

20. päivänä neulottiin A-sukkaa omien lempivillasukkien vastavärillä.
Minun suosikkini ovat yhdet ikivanhat raitasukat,
joissa on vihreää ja violettia.
Enemmän ne kuitenkin ovat vihreät,
joten otin punaisen värin.


21. päivänä jatkettiin tätä samaa sukkaa suosikki-piirroshahmon värillä tai kuviolla.
Omaa suosikkia ei tarvinnut kauan miettiä,
se on ihan varmasti Aku Ankka.

Sitten tulikin dilemma, sinistä vai mustaa?
Joissakin kuvissa Akulla on sininen merimiespusero, 
mutta lehtien sivuilla se on musta.
Otin sinisen, koska se on sentään värikkäämpi.
Hattukin on sininen.

Tein alkuun yhden kerroksen oranssilla räpylän värillä,
sitten valkoista jalkaa.
Sinistä keltaisilla raidoilla merimiespaidan väriksi,
ja loppuun vielä valkoista.
Ei se nyt Akua muistuta,
mutta on ainakin Akun värit.


22. päivä oli vaikea.
Piti tehdä B-sukkaa oman kotikaupungin urheilujoukkueen väreissä.
Minä en todellakaan seuraa yhtään mitään urheilua,
enkä ole valinnut puoliani kaupungin jääkiekkojoukkueista.
Voihan rähmä.

Sitten muistin Kooveen,
jolla on monipuolista urheilutoimintaa
ja paljon liikuntaharrastusmahdollisuuksia myös lapsille ja nuorille.
Heidän suunnistajansa laittavat uskollisesti 
rasteja metsään koululaisia varten joka syksy.
Seuran värit löytyivät googlen avulla:
 keltainen, musta ja punainen.


23. päivänä piti tehdä yötaivaan väriä,
ja silmukoida siihen suosikkitähtikuviotaan.
Minä päätin tehdä kirjonuleena tähtitaivasta,
silmukointi ei ehkä näyttäisi niin hyvältä joustinneuleessa.
Sitä paitsi en edes oikein osaa silmukointia.
Tällainen tähtitaivas tuli.


Nyt odotellaan jännittyneinä aattoa ja kantapään ohjetta,
siinä sitä riittääkin varmasti pähkäiltävää joulunpyhiksi.

Valmiista sukista raportoin sitten aikanaan.
Nyt rauhoitutaan joulun viettoon.

Oikein hyvää joulua kaikille!



perjantai 19. joulukuuta 2014

Kalenterisukat vaiheessa

Jämälankavillasukkajoulukalenteri on taas edennyt monta päivää.
Tekemistä on riittänyt aivan mahdottomasti,
joten nyt onkin raportoitavaa yhdeksän päivän ajalta.

Hauskoja raitoja on tullut,
ja kiireenkin keskellä olen ottanut omaa aikaa
neulomalla päivän raidan viimeistään illalla.
Vasta 18. päivän raidalle kävi niin,
ettei ehtinyt valmistua oikeana päivänä.
Hyvinhän tämä siis sujuu!

Yhdentenätoista päivänä piti tehdä B-sukkaa 11 kerrosta lempipuun värillä.
Kirjoneulevauhtoehdossa olisi ollut malleja puiden lehtiinkin,
mutta minä päätin jättää kaikki kirjoneuleet väliin.

Oma lempipuuni on ehdottomasti koivu.
Niitä on lapsuudenkotini pihassa ja rakkaassa mökkirannassa.
Isäni lepää koivun juurella kotikirkkomaassani.

Koristani löytyi tällainen vanha nallekerän loppu,
jossa on koivunrungon valkoista
sekä lehtivihreää.
Kiva raita siitä tuli, vaikka melko valkovoittoinen.


Kahdentenatoista päivänä siirryttiin taas A-sukkaan,
ja värin piti löytyä lenkkipolun varrelta.
Minä lenkkeilen hyvin monenlaisissa maastoissa,
mutta suosikkini on metsämaasto.
Sellainen, jossa on marjamaastoakin.
Väriksi valikoitui Nalle Marjaretki.


Puolivälissä raitaa muistelin, 
että lanka taitaakin olla kukkaketoa. 
No mutta hällä väliä. 
On siellä lenkkimaastossa kukkiakin.

Kolmantenatoista päivänä oli hauskaa.
Väri piti valita Aku Ankan sivuilta löytyvän
Sinne piti syöttää eri värien nimiä 
ja valita se, mikä parhaiten kuvaa itseään.

Voi niitä hulluja nimiä, mitä sieltä tuli!
Ensimmäisenä nappasi kohdalle valkoisen värin määritelmä:


Noista erityisesti tuo kaikkiteitävä osapäiväopiskelija sopii mianiosti opettajan toimenkuvaan.
En toki ole kaikkiteitävä, mutta oppilaiden edessä on joskus näyteltävä sellaista, ja ainakin nuorimmat joskus luulevat opettajan olevan sellainen.
Ja ilveilijä, sitä työssäni varsinkin on toisinaan oltava, samoin kuin neropattikin :-)

Toinen arvonimi, joka nauratti valtavasti,
oli tällainen ruskean määritelmä:


Sauvakävely on lajini,
ja luen usein ajatuksia, erityisesti mieheni.
Toki luen niitä useinmiten väärin...

Näitä ja monia muista aikani naureskeltuani päädyin ylläoleviin valkoiseen ja ruskeaan,
koska minulla on tällainen valko-ruskea ikivanha lankakerä.


Kerä on peräisin äitini varastoista, ties miltä vuosikymmeneltä. 
En edes tiedä onko mitään sukkalankaa, mutta otan riskin. 
Parsitaan sitten, jos ei kestä.
Tällainen raita siitä tuli.
A-sukasta näyttää tulevan seesteisemmän värinen.



Neljäntenätoista päivänä piti jatkaa B-sukkaa sellaisella värillä,
joka liittyy toiseen harrastukseen - ykkönenhän kaikilla tietysti neulominen :-)
Minun toinen harrastukseni on ehdottomasti liikunta.
Mutta mikä väri siihen?

Käyn zumbassa ja pumpissa ja pilateksessa,
kävelen ja sauvakävelen ja pyöräilen ja joskus jopa juoksen.
Pumpissa nostelen mustia painotankoja, 
ja jumppasalilla minulla on mustat housut. 
En halunnut mustaa.

Lenkillä käytän eri värisiä vaatteita kelistä riippuen,
mutta lempi-jumppapaitani on viininpunainen.
Sen otan aina, kun se on puhtaana.
Pyöränikin on viininpunainen.

Viininpunaista sopivanpaksuista lankaa ei kuitenkaan ollut, 
paitsi tuossa samassa langassa, 
jolla tein toiseen sukkaan lenkkipolun väriä.
Onhan siinä muitakin sopivia värejä:
Punaista kuten tuulitakissani,
lenkkareissani ja jumpparepussani.
Siinä tulee myös vihreää metsämaastoa,
jossa lähinnä ulkoliikuntaa harrastan.
Sitä siis 14 kerrosta.


Raidan aloitettuani muistin yhtäkkiä kantapään.
Sukkiinhan tulee jälkeenpäin neulottu kantapää,
ja sitä varten piti neuloa työhön eri värisellä kantapään paikka.
Siitä sitten purettaisiin ja poimittaisiin lopuksi kantapään silmukat.
Tätä vahetta odotankin mielenkiinnolla,
sillä tuollaista kantapäätä en ole koskaan tehnyt.
Onneksi joulunpyhinä on aikaa viimeistellä,
jos menee monta kertaa purkuun.

Nyt kävi sitten niin,
että olinkin neulonut jo niin paljon,
että kantapää pitäisi aloittaa.
Otin siis puolet silmukoista toisenväriselle apulangalle.
Luin myös ohjetta tarkemmin,
ja totesin varren olevan enimmäkseen sileää neuletta.
Minä päätin tehdä omanlaiseni sukat, 
ja aloitin sileän sijasta joustinneuleen kantapään jälkeen.
En pidä siitä,
kuinka sileävartiset sukat valuvat jaloissa.
Enkä myöskään halunnut summissa lisäillä silmukoita pohkeeseen,
noita kun ei voi sovitella, 
kun ei niissä ole siinä vaiheessa kantapäätä.

Tässä vaiheessa tajusin myös,
että A-sukan viimeisin raita pitää purkaa melkein kokonaan,
koska olin neulonut liikaa ennen kantapäätä.
Seuraavan raidan yhteydessä sitten A-sukka purkuun ennen seuraavaa väriä.

15. päivänä piti neuloa suosikki-supersankarin väristä raitaa.
Minä en erityisesti pidä supersankarileffoista,
mutta kaksi suosikkia keksin:
Peräsmies ja Peräsmiehen poika.

Nämä sankarit lentävät ilmavaivojen voimalla, 
ja sehän on tällaiselle laktoosi-intolerantikolle tuttu aihe :-)
Piirtäjä sattuu vielä olemaan tuttu mies,
joten valinta oli selvä.

Alkuun punaista ja valkoista, kuten Periksen valko-punapilkulliset housut,
ja sitten sinistä paidan väriä.



16. päivänä siirryttiin A-sukkaan,
josta piti ensin purkaa viimeisin raita ja aloittaa kantapää.
Uusin väri valittiin laittamalla oma syntymäaika RGB color pickeriin.
Minulle napsahti tumma sininen.
Tästä raidasta en valitettavasti muistanut ottaa kuvaa,
mutta näkyy se vähän seuraavan raidan yhteydessä.

17. päivänä valittiin väri kiinalaisen horoskoopin innoittamana.
Siitä piti katsoa oman syntymävuotensa eläin ja elementti.
Minun eläimeni on apina, ja elementtini maa.
Apinanruskeaa ja vihreää olivat maanläheisimmät värit,
joita lankavarastostani löytyi.


Tämä maastonvärinen kerä on hyvin ohutta lankaa,
joten neuloin raidan kaksinkertaisesta langasta,
ja ihan hyvä tuli.



18. päivänä piti ottaa Wikipediasta satunnainen artikkeli,
ja klikkailla sitä eteenpäin, kunnes tuli eteen joku väri,
ja neuloa sillä B-sukkaa 18 kerrosta.

Minun satunnainen artikkelini käsitteli aihetta Kikutoksiini.
Siitä päädyin polyynien, orgaanisen yhdisteen ja hiilen kautta kivihiileen.
Valitsin tumman harmaan hiilen värin.



19. päivän raita piti tehdä lempikukan värillä.
Minun lempikukkiani ovat kaikki kellokukat,
vaikkapa pihallani kasvava ukonkello.
Sen väristä lankaakin löytyi.


Tällaisessa vaiheessa sukat tänään.
Vielä viisi luukkua jäljellä.











torstai 11. joulukuuta 2014

10 luukkua

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat ovat edenneet aivan mallikkaasti. 
Joka päivä on tullut yksi raita lisää. 
Tosin tämän päivän raita on vielä tekemättä, 
mutta iltahan on vasta nuori...

Sukkien alusta kerroin täällä.
Silloin oli neljän päivän urakka tehtynä.
Nyt on sitten jo kymmenen päivää edetty tätä projektia.

Viidennessä luukussa jatkettiin sukkaa A värillä,
joka alkaa äidin tyttönimen ensimmäisellä kirjaimella.
Minulle tuli tylsä väri - H niin kuin Harmaa.
Sitä siis viisi kerrosta, kun oli viides päivä.


Kuudentena päivänä, eli itsenäisyyspäivänä,
jatkettiin B-sukkaa kuusi kerrosta syntymämaan lipun väreillä.
Olin itsenäisyyspäivän viikonloppua viettämässä lapsuudenkodissani,
ja otin sekalaisen kokoelman lankoja mukaan kassiini.
Sopivaa sinistä Suomen lippuun ei kuitenkaan ollut,
mutta valkoinen kerä oli mukana.

Täytyi siis mennä penkomaan äidin komeroita.
Sieltä löytyi pussillinen pieniä keränloppuja,
parsinlangoiksi kai tarkoitettuja.
Täydellistä sinistä oli pikkuinen nöttönen.


Se riitti juuri sopivasti, 
kun tein ensin kaksi kerrosta valkoisella,
ja sitten kaksi sinisellä 
ja taas kaksi valkoisella.
Pikkuisen vielä jäikin.


Seitsemäntenä päivänä jatkettiin sitten edelleen A-sukkaa,
ja siihen väri tuli tällaisen testin perusteella.
Minun värini oli tämän mukaan punainen.

Äitini varastoista minulla on jo kauan kulkenut mukana tällainen punainen Nalle-kerä,
joka ei ole ihan tasaista punaista. 


Kiva lanka, ja nyt sain tehdä sillä raidan sukkaani.



Kahdeksantena päivänä oli perheen vuoro.
A-sukkaan kahdeksan kerrosta joko jonkun perheenjäsenen lempivärillä
tai kirjoneuletta tällaisen mallin mukaan.
Niin monta ukkelia, kuin on perheessä jäseniä.


Minua ei nyt kirjoneule inspiroinut yhtään,
joten lempiväri kehiin.
Mutta kenen?

Päädyin sellaiseen ratkaisuun, 
että tein ensin kaksi kerrosta omalla lempivärilläni violetilla, 
sitten yhden kerroksen jokaisen neljän perheeni muun jäsenen lempivärillä, 
ja lopuksi taas kaksi kerrosta omalla suosikillani.
Tästä saatiin yhteensä kahdeksan kerrosta.

Valitettavasti unohdin kuvata sukan ennen seuraavaa päivää,
mutta tuossa vihreän alla,
kahden violetin raidan välissä,
näkyy vihreä, punainen, valkoinen ja tummansininen raita.



Tuo seuraava väri -  vihreä - tuli yhdeksäntenä päivänä, 
jolloin piti poimia väri varhaisimmasta lapsuusmuistostaan.
Minun lähes kaikki varhaisimmat muistoni liittyvät joko kesään tai jouluun.
Otin vihreän, 
koska se voi olla nurmen vihreä tai joulukuusen vihreä.
Tuossa langassa on monia eri vihreän sävyjä.


Kymmenentenä päivänä siirryttiin jälleen sukkaan B.
Väri piti nyt ottaa joululaulusta.
Päähäni putkahti heti "joulupuu on rakennettu",
ja kuinkas sattuikaan,
että minulla oli jäljellä Nallea sävyssä joulupuu.
Siitä tuli vihreää ja punertavaa ja kirjavaa kymmenen kerroksen verran näin.



Kymmenen päivän jälkeen valmistuva sukkapari näyttää tällaiselta.
Melko kirjava pari tulossa,
taatusti uusimmat lempparini.


Tuskin maltan odottaa jouluaattoillan rauhaa,
jolloin viimeistelen sukkani!

Jännittävää joulun odotusta!