maanantai 15. kesäkuuta 2015

Lunastettu lahjakortti

Kerroin aikaisemmin sukista,
jotka tein ylioppilaslahjaksi.


Samassa postauksessa kerroin,
että annoin lisäksi kolmelle muulle ylioppilaalle
villasukkalahjakortit.

Ilokseni sainkin jo ensimmäisen tilauksen,
ja tänään laitoin sukat postiin.
Toivottavaasti ovat mieluisat.

Ylioppilas toivoi sukkia
suosikkijääkiekkojoukkueensa väreissä:
keltainen-vihreä-musta.


Minä en pahemmin jääkiekkoa seuraa,
mutta tunnistin nämä värit sopivan Ilvekselle.
Minähän jo suunnittelinkin tekeväni joskus
sukat Ilveksen väreissä,
kun tein viime syksynä tossut Tapparan väreissä.
Nämä kaksihan taistelevat samassa kaupungissa.

Raidoitin sukat siten, että kaikkia värejä tuli tasaisesti.
Varren aloitin mustalla leveämmällä raidalla.
Kantapään tein vihreällä
ja kärjen keltaisella.


Kantapäässä kokeilin kahta minulle uutta juttua.
Ensinnäkin neuloin kantalapun reunoissa 
kolmella silmukalla ainaoikeaa.
Siitä tuli tällainen.


Toiseksi uutuudeksi kokeilin tehdä kantalapun jälkeen
muutaman kerroksen edestakaisneuletta kantapään silmukoilla,
ja ottamalla siihen mukaan seuraavalta puikolta kolme silmukkaa kerrallaan.

Eli kudoin ensin kantapään pohjan ja reunasta poimitut silmukat
 ja lisäksi kolme silmukkaa seuraavalta puikolta.
Käänsin työn ja neuloin nurjaa kantapään toiseen reunaan asti
ja otin mukaan taas kolme silmukkaa seuraavalta puikolta.
Taas käänsin työn ja neuloin oikeaa.
Samalla tein ensimmäisen kiilakavennuksen
 ja poimin taas kolme silmukkaa lisää seuraavalta puikolta mukaan. 
Toistin tätä yhteensä neljä kertaa,
ja sitten jatkoin normaalisti sukan teräosaa eteenpäin.

Tässä kuvassa näkyy, 
kuinka vihreää on "asteittain" enemmän kantapään jälkeen alaosassa.
Sukan päällisosassa on vain normaalit viisi kerrosta vihreää.


Tällä konstilla kantapäähän sai lisää tilaa ja istuvuutta.
Vinkin nappasin jälleen kerran Facebookin
Voihan Villasukka -ryhmästä.
joka on julkaistu siinä ryhmässä.
Sen näkee, jos on ryhmän jäsen. 


Näitä sukkia varetn oli pakko lähteä lankaostoksille.
Sopivia värejä kun ei löytynyt kotoa samanvahvuisina.

Maija-langasta löysin suunnilleen sopivat värit,
vaikka olisin halunnut hieman hillitympää ja tummempaa vihreää,
esimerkiksi tuon ruohon väristä.
Mutta kyllä tämäkin on ihan hyvä.


Lankalaihikselle ei siis kuulu edelleenkään kovin hyvää.
Olin kuitenkin ylpeä itsestäni,
etten ostanut Austermannin Steppiä,
vaikka sitäkin olisi ollut tarjolla. 
Sitä kun olisi pitänyt ostaa kolme 100 gramman kerää.
Maijaa taas saa 50 gramman kerissä,
joten 80 gramman sukkapariin piti ostaa 
vain 150 grammaa uutta lankaa.

Lankamaailmassa käydessäni 
siellä sattui olemaan juuri silloin sellainen päivä, 
että kassalla sai loppusummasta 20% alennusta. 
Joten pakko kai tunnustaa, 
että ostin lisäksi Maijaa viisi muutakin kerää...
Minulla on mielessäni yksi huikea sukkamalli-idea, 
jota kehittelen päässäni.
Mutta palataan siihen myöhemmin.

Ostin myös yhdet hiilikuituiset sukkapuikot 
ja kahdet vaihtopäät pyöröihin.
Olen halunnut kokeilla niitä,
mutta en ole raaskinut ostaa.
 Nyt oli sentään alennuspäivä.

Tällaista tällä erää.
Ulkona paistaa juuri nyt aurinko,
joten sinne siis!