tiistai 29. joulukuuta 2015

Vanhaa ja uudempaa

Sain anopiltani lahjaksi
muistoja menneestä.


Kaksi virkattua pientä liinaa
on tehnyt hänen isänsä äiti,
joka kuoli vuonna 1951.

Toinen on kuusikulmio.


Toinen neliskulmainen.


Minusta näissä on paljon tunnearvoa,
ja aion säilyttää ne turvassa.

Suurin arvo on siinä,
että nämä ovat oikeasti vanhoja.
Tällainen perinteinen patalappuohje
on myös Patalappuja á la Carte -kirjassa.

Itse olen virkannut tällaisen patalapun
kaksi vuotta sitten.


Tein myös pari vihertävää samalla mallilla.


Ja tässä toinen vielä vihreämpi.



Tässä se itse tehty viininpunavalkoinen
perittyjen seurassa.
Kaikki sulassa sovussa,
vanhat ja uudempi.
Sukupolvien ketju.


Joka ei vanhasta välitä,
se ei uudestakaan ymmärrä.