sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Pitsineule pitkän kaavan mukaan

Kesällä 2013 aloitin uuden projektin.


Musta pitsineulejakku Nalle-langasta
jäi kuitenkin korin pohjalle keskeneräisenä
pitkäksi aikaa.

Ohje oli ihan kiva,
se löytyy Novita-lehdestä
Mutta jotenkin sen tekeminen vaan tökki,
ja aina löytyi jotakin mieluisampaa.

Kesäkuussa 2014 otin tekeleen taas esille.
Silloin pitsineulos näytti aurinkoa vasten 
tällaiselta.


Takakappale valmistui melko nopeasti.
Etukappaleita työstin
aloituksen vuosipäivänä mökillä
mukavassa alkuillan auringossa.



Etukappaleet valmistuivat,
ja hihatkin aloitettiin Magic Loopilla.
Kunnes syksyn tullen 
korin pohja taas kutsui näitä osasia.



Tänä vuonna otin työn taas esille,
ja tuskailin sen kanssa jo aiemmin keväällä.


Mutta periksi ei annettu.
Nyt on aika tuulettaa!


Neuleesta tuli täydellisen oikean kokoinen.
Vähän löysä,
muttei säkkimäinen.

Tässä vielä edestä ja takaa.



Pitsineule oli todella helppoa,
ja sen oppi nopeasti ulkoa.
Tässä vähän lähikuvaa.


Ongelmaksi osoittautui se,
että neuleen muotoon kuului paljon kavennuksia.
Mallikerrassa taas on kavennuksia ja langankiertoja.
Jotta saisi silmukkamäärät vähenemään 
(tai hihoissa lisääntymään) oikein,
piti niitä olla koko ajan miettimässä ja laskemassa.
Siksi kai tuo työ olikin niin hidasta.
Lopputuloiseen olen kuitenkin erittäin tyytyväinen.


Lopuksi piti vielä tehdä
eteen nyörit,
sekin piti googlata, 
mutta onnistui kuitenkin.


Lankaa kului 475 grammaa, 
josta olin laittanut viime vuoden lankalaihikseen jo 150g.
Ja kun tässä viikon sisällä on tullut hankittua 600 grammaa lankaa,
voinette arvata, mitä lankalaihikselle kuuluu...


Malli on kaunis,
neule istuu,
kaikki siis hyvin.
Mutta ei kiitos hetkeen uudestaan!

Hyvää palmusunnuntaita!


Toivottavasti virpojilta jää herkkuja :-)





lauantai 21. maaliskuuta 2015

Keskeneräistä

Kolme viikkoa on vierähtänyt
viime postauksesta.
Päässä ei ole käynyt
yhtäkään julkaisukelpoista ideaa
tai ajatusta.
Eikä ole mitään valmista näytettävää.
Kaikki on kesken,
työssä ja kotona ja käsityökorissa.

Pöydällä lepää tällainen.


Pyöröpuikolla on tekeillä kaksi hihaa
pitsijakkua varten.
Jakku aloitettu kesällä 2013.
Hihat aloitin joskus viime vuoden kesän lopulla.

Jo ensimmäinen postaus tuosta
kertoi vaikeuksista.
Mutta minähän en anna periksi.
Onhan minulla jo taka-
ja etukappaleet valmiina.


Minä onneton lupasin itselleni,
ettei mitään muuta tehdä 
ennen kuin tämä on valmis.
Pakkopullaa siis on tehty,
joka päivä sen verran,
että mielenterveys on säilynyt.

Elämässä on nyt paljon kaikkea hankalaa,
joten neulominen pitää päätä kunnossa.
Toisaalta kyseinen työ on niin puuduttava,
että piristävä vaikutus on suunnilleen +/- nolla.
Värikin kevääseen huonosti sopiva musta.
Mutta hitaasti ja varmasti
tämä tästä vielä valmistuu.

Minua on pitänyt jo pitkään pinnalla 
käsityön lisäksi liikunta.
Molempien positiivisista vaikutuksista
ihmiselle on tutkittuja tuloksia.

Nyt kun kantapää vihoittelee,
on liikuntaa ollut pakko vähentää.
Se taas on huonontanut
kuntoa ja jaksamista,
silloin kun niitä kovasti tarvittaisiin.
Ja sitten vielä käsityökin tökkii.
Onneksi ei sentään ole pimeä syksy!

Käsitöiden hyvistä vaikutuksista on kirjoitettu paljon.
Tänä aamuna pisti taas silmääni
yksi artikkeli.

Siinä amerikaklainen psykologi
oli tutkinut stressaantuneita naisia.
Heitä oli laitettu työskentelemään tekstiilien kanssa,
kirjoittamaan ja meditoimaan.
Suurimmat positiiviset vaikutukset mielialaan
oli saatu käsitöitä tekemällä.
Minulle tämä ei ole yllätys.

Tästä voit lukea koko jutun,
jos englanniksi lukeminen onnistuu.

Kuva: Yahoo makers
Tänään aion nauttia aurinkoisesta säästä
tekemällä sauvakävelylenkin
kantapäästä välittämättä.
Illan vietän sohvalla
keskeneräiseni parissa.
Ja jos se ei piristä tarpeeksi,
voisi kai sitä välillä vaikka virkata patalapun...

Hyvää viikonloppua.
Liiku ja tee käsitöitä!

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Kauniita unia

Lankavarastoa penkoessani törmäsin kahteen vyyhtiin 
Wetterhoffin silkkivillaista Sofia-lankaa.
Olin ostanut ne  Kädentaitomessuilta 2013
yhdessä tuon kuvassa näkyvän neuleohjevihkosen kanssa.


Lankoja ostaessani kuvittelin tekeväni niistä lapaset
tämän pipon ja kaulurin seuraksi.


Enpäs ollut kuitenkaan koskaan tehnyt niitä lapasia.
Mitä muuta siis voisi tehdä 100 grammasta silkkivillaa?

Minä päätin tehdä itselleni unisukat.


Minä olen sellainen nukkuja,
joka tarvitsee yöksi villasukat jalkoihinsa.


Parhaat unet saan aina lämpimin varpain.
Silkkivilla paljaita jalkoja vasten
tuntuu taivaalliselta.

Tällä kertaa kokeilin ensimmäistä kertaa putkisukkia.
Putkisukkahan on sellainen sukka,
johon ei tehdä ollenkaan kantapäätä.
Tehdään vaan pötkö,
johon tulee kärkikavennus.


Sukan kierteinen joustinneule on sellainen,
että sukka istuu jalkaan hyvin ilman kantapäätäkin.
Siis juuri passeli unisukiksi,
kun ei ole edes niin väliä
miten päin sen pötkön jalkaansa vetää.


Googlaamalla löytyi monenlaista versiota putkisukasta.
Täällä esimerkiksi tehdään 4o 4n -joustinta,
ja joustin siirtyy aina kuuden kerroksen jälkeen eteenpäin.
Jossakin ohjeissa tehtiin 3o 3n.

Minä tein ihan fiilispohjalta oman versioni.
Kudoin 3 oikein - 3 nurin -joustinta
ja siirsin joustinta yhdellä silmukalla aina
kolmen kerroksen jälkeen.


Kudoin pötköä niin pitkään
kuin ensimmäisestä kerästä riitti.
Ja toinen kerä toiseen sukkaan.


Siirsin joustinta sukissa eri suuntaan,
joten nämä kierteet menevät eri tavalla.
Ovat vähän niin kuin peilikuvat.


Kivat tuli,
lankakin meni loppuun.
Kuvaus piti tietenkin suorittaa sängyssä.


Kauniita unia minulle,
ja myös sinulle!






maanantai 9. maaliskuuta 2015

Kuulumisia laihikselta

Minun pitäisi olla lankalaihiksella,
mutta lihotuskuurilta se enemmän näyttää.
Plussalla ollaan taas,
sekä lankavarasto että minä.

Kantapää kipuilee edelleen sen verran,
että liikunnat ovat minimissä.
Painoa kertyy helposti,
joten tasapuolisuuden nimissä on kyllä
lihotettava myös lankavarastoa.


Olen halunnut jo pitkään käydä Lankamaailmassa,
ja vihdoin sain aikaiseksi lähteä sinne saakka ajelulle,
kun oli muitakin asioita samalla suunnalla.


Olipas mukava ihailla ja tunnustella,
haikailla jotakin uutta.
Sain kuitenkin pidettyä järjen mukana,
ja toin kotiin vain kaksi kerää Steppiä
ja yhden paksumman Step kuutosen.
Sukkalankamarkkinoilla olivat sukkalangat sentään tarjouksessa.

Kun laitoin uutuuksia kaappiin,
sain aikaiseksi myös järjestellä varastoani.
Yksi asia kun yleensä johtaa toiseen.

On se kumma, että tällaista sotkua löytyy taas...


Kerintälaitteella kerityt siistit kerät olivat hujan hajan,
kun niistä on otettu kerän sisältä osa langasta.
Piti keriä monta kerää uudelleen.


Vinokaton alla olevan vanhan kaapin 
uskaltaa taas avata
ilman lankavyöryn uhkaa.


Ei muuta kuin käsityön pariin,
jospa sitä miinustakin taas saisi aikaan.



tiistai 3. maaliskuuta 2015

Päivän linkkivinkki

Olen aivan myyty,
tämä opettaja on uusin idolini.
joka neuloi omalle luokalleen villasukat.

Kuva: Uusimaa-lehti, Juha Perämäki
Minä saattaisin olla yhtä hullu,
jos minä olisin luokanopettaja,
ja jos minulla olisi 
vähemmän kuin n. 125 oppilasta...






sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Talviloman huurteiset

Loma oli jälleen kerran mukava,
ja maanantaiaamu on uhkaavasti edessä.
Tänä vuonna ei ollut tietoakaan HIIHTOlomasta,
lämpötilat kun kiipesivät reilusti plussan puolelle koko ajan
ja vettäkin tuli taivaalta.

Olimme käymässä Pohjanmaalla,
ja saimme nauttia laiskottelusta,
hyvästä ruuasta
ja vähän shoppailustakin.
Television ääressä tuli heiluteltua puikkoja,
ja lankoja sai suojella välillä mustalta kissalta.


Ja välillä kirjavalta kissalta.


Olin jo jonkin aikaa katsellut tyttären jalkoja sillä silmällä.
Hänellä on matalat talvikengät
ja niiden kanssa usein kapealahkeiset housut.
Kengissä hän pitää mielellään varrettomia sukkia,
joten nilkat vilkkuvat usein paljaina.
Jalat suorastaan huusivat säärystimiä seurakseen.

Keskisen ihmemaassa käydessämme pyysin
tyttöä valitsemaan haluamansa langan säärystimiä varten.
Hän valitsi ruskeasävyisen Huurre-kerän.


Tämähän väri sopiikin noiden ruskeiden kenkien kanssa hienosti.


Mietin hetken aikaa sopivaa mallia,
ja muistin Ninnulin tekemät parit haitarivarsisukat, klik ja klik.
Tällaisista varsistahan saa aika kivat,
koska niitä voi pitää sekä suorina
että ruttuisina.

Tässä valmiit Huurteiset säärystimet ruttuvarsilla.


Ja tässä toinen suoraksi venytettynä.


ja on todella helppo toteuttaa.

Neuloin molempiin päihin 10 kerrosta
1o-1n -joustinta
ja jätin viimeiset kokonaan oikeat kerrokset pois.


Värit asettuivat kohdalleen helposti, 
ja säärystimistä tuli samanlaiset.

Huurre oli minulle lankana uusi tuttavuus,
eikä se varmastikaan ole parhaimmillaan tällaisessa työssä.
Koostumus on 84% akryyliä, 8% villaa ja 8% mohairia.
Lanka on todella kevyttä ja riittoisaa,
näihin meni 50 grammaa.
Puoli kerää siis jäi taas uutta jämälankaa.


Käytin nelosen puikkoja
ja loin työhön 54 silmukkaa. 
Säärystimien pituus suoraksi venytettyinä on 40cm.
Ihan kivat huurteiset näistä tuli.