sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kansallispuvun innoittamat villasukat

Suomalainen kansallispuku täytti tänä vuonna 130 vuotta. 


Kansallispuvut ovat olleet paljon esillä, 
ja kansallispukujen tuuletuspiknikkejä järjestettiin monella paikkakunnalla. 
Niistä sain lukea sekä omien Facebook-kavareideni päivityksistä, 
että muutamasta blogista. 

AnniKainen tuuletti Kuortaneen pukua,
ja samanlainen puku on minullakin.
Tuota kaunista pukua AnniKainen on esitellyt blogissaan jo aiemminkin.
Tässä Kuortaneen puku minun ylläni 90-luvun alkupuolella.


Minä en tuuletuksiin voinut osallistua,
sillä oma pukuni on ilmeisesti kutistunut pesussa. 
Ainakaan se ei mahdu päälleni mukavasti. 
Sillä voin ylpeillä, että vyötäröltä se menisi kiinni, 
mutta rintojen kohdalta ei ;-)
Tuulettelinpa kuitenkin pukuani auringossa.


Lauloin kouluikäisenä kuusi vuotta nuorisokuorossa,
ja meillä oli usein esiintymisasuna kansallispuvut.
Sain silloin lainaksi tätini Kuortaneen puvun.
Tätini puvussaan kolmas vasemmalta.


Äitini innostui sitten jossain vaiheessa ajatuksesta, 
että minulle hankittaisiin oma kansallispuku. 
Kuortaneen puku oli luonnollinen valinta, 
sillä sukuni on Kuortaneelta lähtöisin.

Kuortaneen puku ei ole virallinen kansallispuku,
vaan ns. kuoropuku,
kuten naapuripitäjä Alavuden pukukin.
Nämä kaksi pukua ovat hyvin samankaltaiset väritykseltään.


Kuortaneen puvun on suunnitellut Armi Klemetti,
joka oli säveltäjä ja kuoronjohtaja Heikki Klemetin puoliso.
He viettivät kesiä Heikin syntymäpaikkakunnalla Kuortaneella.
Kuvassa heidän kesäkotinsa Heliä,
jossa toimii nykyään Klemetti-museo.



Armi johti kuoroa nimeltä Kuortaneen laulajat.
Kun kuoro tarvitsi esiintymisasun,
alkoi Armi Klemetti suunnitella sellaista.

Hän kierteli Kuortaneella haastattelemassa ihmisiä,
kyseli perinteisistä puvuista ja piirsi luonnoksia.
Valmis puku oli samanlainen,
jollaista oli joskus Kuortaneella käytetty.

Historiallisia todisteita vanhasta puvusta ei kuitenkaan ole.
Sen takia pukua ei ole hyväksytty viralliseksi kansallispuvuksi.
Kuortaneen puku oli ensimmäistä kertaa julkisesti käytössä
Helsingin laulujuhlilla vuonna 1931.


Nämä tiedot sain selville lehtileikkeestä,
joka on tallessa äidilläni.
Artikkeli on ilmestynyt Kuortaneen joululehdessä,
Kuurtanes-seuran joulussa vuonna 1983.
Hienoa, että tämä artikkeli oli tallella,
ja skannasin sen oitis itselleni talteen.



Tässä Armi Klemetin oma puku,
joka on näytillä Kuortaneen Klemetti-museossa.



Armin puku löytyy Klemettimuseon Armilasta,
joka oli Armin oma mökki. 
Eihän vaimo saanut häiritä säveltäjää työssään,
joten hän sai viettää aikaa omassa mökissään.



Tästä kaikesta kansallispukuinnostuksesta seurasi se,
että kun ei kerran oma puku sopivut päälle,
päätin tehdä itselleni puvun idealla villasukat.


Etsiskelin aikani sopivia lankoja ja kypsyttelin ideaa päässäni.
Lopulta löysin tällaisen satsin lankaa Lentävässä Lapasessa käydessäni.
Näissä oli lähes täydelliset värit,
vaikka sininen onkin hieman liian kirkas.
Sininen on Gründlin Hot Socks Fashionia,
muut värit nelisäikeistä Schachenmayrin Regia-sukkalankaa.


Myös tämä kesäinen löytö vanhaa seiskaveikkaa
päässee kansallispukusukkiin tai -lapasiin aikanaan.


Mietin mallia mielessäni kauan, useamman kuukauden.
Heti aluksi ole selvää, että varsi on tehtävä poikittain tasona,
jos haluan siihen samanlaiset pystyraidat kuin kansallispukuni hameosassa.
Kolmen värin kirjoneule ei olisi minun juttuni!


Tein siis tasona raidallisen kappaleen,
ja hameosan laskoksia jäljittelin tekemällä vuoroin sileää oikeaa ja sileää nurjaa.
Varren yläosan joustin tuli ainanurjalla neuleella.


Lisäksi tein jokaiseen raitaan lyhennetyin kerroksin levennyskiilat,
jotta se sopii paremmin pohkeeni ympärille.
Lopuksi ompelin aloitus- ja lopetusreunan yhteen.
Tässä varsi valmiina jalassani.


Sitten poimin varren alaosasta silmukat neljälle puikolle,
ja jatkoin teräosan ihan perinteiseen perussukan tapaan.


Puvun helmaosan oransseissa raidoissa olevan kuvion
piirsin ruutupaperille suoraan puvusta mallia katsomalla.


Muokkasin siitä eri kokoisia versioista,
ja päädyin tekemään yhden suuren kuvion jalkaterän päälle keskelle.
Sukan pohjan tein yksinkertaisista pilkuista,
yksi silmukka kummallakin värillä vuorotellen.



Sukan kantapään ja kärjen tein mustalla,
ja lopputulos oli omasta mielestäni jokseenkin täydellisen onnistunut.


Nyt on kansallispuku taipunut sukiksi.


Lankaa meni 70 grammaa.
Mustaa jäi 50 gramman kerästä vain 10 grammaa jälkelle,
oranssia vähän enemmän.
Sinistä tarvittiin vain kahteen pystyraitaan,
ja beigeä kirjoneulekuvioon.


Tätä aurinkoista päivää
ja kesäistä tunnelmaa muistelen taatusti
tulevana talvena.


Seuraavaksi ajattelin tehdä samalla
idealla lapaset.
Saatan myös kokeilla sukkia paksummasta langasta,
sillä ainakin Maijasta löytyy jonkinlaista sopivaa 
oranssia ja sinistä.

Jos kiinnostuit ohjeesta,
laita minulle sähköpostia,
niin laitan tulemaan.



torstai 13. elokuuta 2015

Päiväkirjan uudet vaatteet

Koulut ovat taas alkaneet,
ja loman hitaat aamut vaihtuivat 
kertarysäyksellä kiireisiin päiviin.
Koulun vauhti kiihtyy 
nollasta sataan ennätysajassa!

Työurani aikana olen tehnyt merkintöjä
monenlaisiin kalentereihin.
Näitä tämänmallisia löysin nopeasti etsien
tällaisen pinon.


Tämän vuoden kalenteri oli kuitenkin sen verran tylsän värinen,
että jotain täytyi tehdä asian eteen.


Siispä virkkuukoukku ja lankoja esiin.


Virkkasin siksakkia aivan sekalaisessa järjestyksessä
tällaisen pitkän pötkön.


Sitten virkkasin ylä- ja alareunoista 
jonkin matkaa reunaa yhteen.


Siitähän syntyi päiväkirjalle uudet kannet.
Tässä etukansi.


Ja tässä takakansi.


Nyt ei mene päiväkirjat sekaisin,
kun niitä joskus siellä opehuoneessa
lojuu muutamia pitkin pöytiä.


Sain upotettua tähän Blend Bamboota 110 grammaa,
ja käytin 3,5 mm:n koukkua.


Nyt sitten toivotaan,
että päiväkirja täyttyy tänäkin vuonna
monella mukavalla asialla.


perjantai 7. elokuuta 2015

Lisää vastauksia haasteisiin

Saturnina Tuluskukkarossa -blogista 
ja Mia Mitä tuli taas tehtyä  -blogista
haastoivat minut samanlaisella haasteella 
kuin mihin vastasin edellisessä postauksessani. 
Tällä kerralla en enää haasta ketään, 
mutta vastaan toki mielelläni Saturninan ja Mian kysymyksiin.

Tässä Saturninan kysymykset:

1. Miksi päätit aloittaa bloggaamisen?
Alunperin aloitin blogin ihan itseäni varten, jotta muistaisin mitä on tullut tehtyä ja milloin. Ensimmäinen blogini oli Novitan neulomon sivuilla. Siirryin kuitenkin pian bloggeriin, koska Novitan blogeja pystyi lukemaan vain jäsenet.


2.    Mainitse kolme kaikkien aikojen suosikkiblogiasi
Pidän hyvin monenlaisista blogeista, mutta oman mielenkiintoni takia luen eniten juuri käsityöblogeja. En todellakaan osaa nimetä vain kolmea suosikkia, koska teidän kaikkien blogit ovat niin kivoja. Kurkkapas lukuluetteloani!

3. Oletko asunut jossain muualla kuin Suomessa ja jos, niin missä?

Olen asunut Saksassa Münchenin liepeillä vuoden.


4.    Mikä on ollut onnistunein käsityösi?
Eniten olen käyttänyt monia tekemiäni villasukkia, mutta isommista vaatteista viininpunainen neuletunikani on ollut erittäin mieluisa ja paljon käytetty.



5.    Entä pahin epäonnistuminen?

Se oli jo paljon ennen blogini aloittamista. 

Tein yhtä liiviä, josta tuli täydellisen kamala. Ei ole onneksi siitä enää todisteita.

6.    Mitä muuta harrastat bloggaamisen ja käsitöiden lisäksi?

Lukeminen ja valokuvaaminen ovat myös rakkaita harrastuksia, ja kroppani vaatii paljon liikuntaa. Käyn säännöllisesti erilaisilla jumppatunneilla 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi lenkkeilen sauvakävelemällä, kävelemällä tai hölkkäämällä fiiliksen mukaan. Sukututkimusinnostus iskee kausittain, ja siihen haluaisin perehtyä enemmänkin.

7.    Minkä hyvän kirjan luit viimeksi?
Alexander McCall Smithin Emman. Se on vanha Jane Austenin klassikkokirja uudelleen kerrottuna ja nykyaikaan sijoitettuna. Pidin siitä yllättävän paljon! Sitä edellinen suosikkini oli Kate Mortonin hylätty puutarha. 

8.    Mikä on paras stressinpoistokeinosi?
Käsityöt ja liikunta


9. Teetkö unelmatyyötäsi?
Toisinaan, erityisesti kesäisin;-)
Opettajan työ on välillä todella vaativaa ja stressaavaa, mutta myös palkitsevaa. Kyllä se plussan puolelle jää.



10.  Mikä on lempisanontasi?

Isäni aina tapasi sanoa, että "mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma." Näin on. Nykyisin rakastan myös englanninkielistä muoti-ilmaisua "Keep calm and carry on."


11.  Mitä toivoisit sinulta kysyttävän? Kysy ja vastaa siihen.
Lempitelevisiosarjasi kautta aikojen? - Frasier

Sitten Mian kysymykset:


1. Miksi olet alunperin perustanut blogin?
- ks. vastaus Saturninan kysymykseen

2. Millaisia blogeja luet mieluiten?
Käsityöblogeja ja tavallisesta arjesta kertovia blogeja

3. Mistä saat voimaa?
perheestä, liikunnasta, käsitöistä, uskosta

4. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle?
Kiireettömyys, hyvä huumori, luonto, hyvä ruoka edellisen kysymyksen vastausten lisäksi

5. Mitä teet silloin, kun sinulla on vain aikaa?
Luen, teen käsitöitä, ulkoilen, haaveilen

6. Mihin haluaisit matkustaa jos kaikki olisi mahdollista?
Ajelisin Amerikassa Route 66:n päästä päähän, 
koska olen kasvanut Suomessa kantatie 66:n varrella. 
Olisi kiva päästä myös Australiaan ja Uuteen Seelantiin.

7. Mitä aiot ostaa seuraavaksi?
Koululaiselle polkupyörän, koska hänen pyöränsä varastettiin kesäloman aikana.

8. Paras vuodenaika ja miksi?
Kesä, koska silloin on pitkä loma ja valoisaa. Toisaalta syksyn kirkkaat ja kuulaat päivät ovat myös ihania. Aurinkoinen talvipäivä ei myöskään ole hassumpi. Kaisissa vuodenajoissa on hyvät puolensa!

9. Mikä on parasta elämässäsi?
Perusasiat ovat kunnossa, on perhe ja koti sekä perustoimeentulo.

10. Minkä taidon haluaisit oppia seuraavaksi?
Haluaisin joskus kokeilla kehräämistä, ompelutaitokaan ei olisi pahitteeksi.

11. Mitä teit tänään?
Vastailin kysymyksiin, luin aamulla sängyssä ennen aamupalaa. 
Päivähän on vasta nuori.

torstai 6. elokuuta 2015

Haasteellisia kysymyksiä

Kesäloman aikana minulle on
ropissut haasteita useammalta taholta.
Kiitos kaikille haastajille!!!



Tämä sama haaste on tullut kolmelta taholta,
ja ohjeet ovat tällaiset:

1. Kiitä tunnustuksen antanutta bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkitä 11 Liebster Award -tunnustuksen saavaa blogia, 
joilla on alle 200 lukijaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä valitsemillesi blogeille.

No eipä muuta kuin tuumasta toimeen ja vastailemaan.

Vanhin vastaamatta jäänyt haaste on tullut
Heidi H:ltä Keskeneräisiä neuleita -blogista jo 19.7.
Kiitos Heidi kinkkisistä kysymyksistä,
ja tässä ne vastauksineen:


1. Miksi bloggaat?
Alunperin aloitin blogin ihan itseäni varten, jotta muistaisin mitä on tullut tehtyä ja milloin. Ensimmäinen blogini oli Novitan neulomon sivuilla. Siirryin kuitenkin pian bloggeriin, koska Novitan blogeja pystyi lukemaan vain jäsenet.

2. Lempivärisi?
En osaa nimetä yhtä väriä, koska lempivärini vaihtelevat mielialojen mukaan. Mutta jos katsoo vaatekaappiani, niin sinisen sävyt ovat siellä kyllä eniten edustettuina... Muita suosikkejani ovat tumma ruskea, erilaiset violetit, ruskan sävyt, metsänvihreä ja kirkkaat punaiset, eristyisesti fuchsianpunainen. Pastellisävyistä en pidä ainakaan vaatteissa.

3. Lempikäsityösi?
Villasukat, tämä oli helppo :-D

4. Lempimateriaalisi?
Sukkalangat, niistä tällä hetkellä Austermann Step 6

5. Mitä harrastat bloggaamisen lisäksi?
Tietenkin käsitöitä, koska blogini on käsityöblogi.
Lukeminen ja valokuvaaminen ovat myös rakkaita harrastuksia, ja kroppani vaatii paljon liikuntaa. Käyn säännöllisesti erilaisilla jumppatunneilla 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi lenkkeilen sauvakävelemällä, kävelemällä tai hölkkäämällä fiiliksen mukaan. Sukututkimusinnostus iskee kausittain, ja siihen haluaisin perehtyä enemmänkin.

6. Missä olet juuri nyt?
Kotona, ihan oman pöytäkoneen ääressä, koska inhoan tabletin näppäimistöllä kirjoittamista.

7. Mitä tekisit mieluiten juuri nyt?
Istuisin ulkona virkkaamassa (sinne aionkin tästä lähteä kohta...)

8. Millä adjektiivilla kuvailisit itseäsi?
tasainen
(valitettavasti en muodoiltani)

9. Parasta Suomessa?
Normaalisti vastaisin kesä, mutta tänä vuonna en ole ihan varma tuosta...
Luonto varmaankin.

10. Mieluisin kotityö?
Pyykinpesu, koska sen hoitaa kone

11. Vähiten mieluisa kotityö?
Ikkunoiden pesu


Haastan mukaan seuraavat 11 blogia:

1. Mummun jalanjäljillä
2. Ellis
3. Sekaisin sukista
4. Lankaa mutkalle
5. Talo maalla
6. Oh, wie nordisch!
7. Hepsi
8. Kerällä ja levällään
9. Hennan käsityöt
10. Silmukat ristissä
11. Lankatarina


Ja tässä puhallan omat kysymykseni teille:


1. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogiasi? Mikä sai sinut aloittamaan?
2. Mistä muusta aiheesta kuin blogisi nykyisestä sisällöstä voisit kuvitella kirjoittavasi?
3. Miksi kirjoitat tai et kirjoita blogiasi omalla nimelläsi?
4. Mitä teet mieluiten vapaa-aikanasi? Harrastuksesi?
5. Miten opit aikoinaan neulomaan ja virkkaamaan?
(vai etkö osaa vielä?)
6. Mitkä viisi asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?
(siis asiaa, ei ihmisiä)
7. Mitä kirjaa/kirjoja suosittelisit minulle? Miksi?
8. Mikä saa simut iloiseksi?
9. Mikä asia saa sinut vihaiseksi?
10. Mitä löytyy aina käsilaukustasi?
11. Mihin olen tyytyväinen itsessäsi?


Vastaavanlaiseen haasteeseen olen vastannut
muutaman kerran aikaisemminkin.
Tässä linkit niihin vastauksiin, jos haluat tietää minusta lisää:

- SatunNaisen Paulan haaste 1.11.2013
Akkelin haaste 29.4.2014
Lindan haaste 21.5.2014

Saturnina ja Mia,
teidän kysymyksiinne vastaan huomenna!




keskiviikko 5. elokuuta 2015

Kohti arkea

Elokuu on taas täällä
ja orientoituminen arkeen saa alkaa.
Mies lähti työmaalle maanantaina,
ja minäkin poikkesin omallani.
Tylsän värinen päiväkirja
alkoi tökkimään oikein kunnolla.
Otin esiin virkkuukoukun ja lankoja,
katsotaan onnistuuko tuunaus...


Kesäloma on soljunut sormien läpi
lähes huomaamatta.
Pää odottaa vielä kesäkelejä,
vaikka onhan niitä kauniitakin päiviä ollut.
Kukat ovat kukkineet sateessakin.


Tältä kesälomalta olen jäänyt eniten kaipaamaan
lämpimiä keinussamakailukelejä
ja lämpimiä pitkiä kesäiltoja
mökkirannassa ja omalla terassilla.
Onneksi tämä viimeinen viikko näyttää hyvältä!


Mutta näillä mennään,
mitä on saatu.
Takkatuli on lämmittänyt tarvittaessa,
ja loma on joka tapauksessa aina lomaa,
keleistä riippumatta.


Vaikka kesä on soljunut sormien läpi nopeasti,
lankaa niiden sormien läpi on soljunut melko hitaasti.

Tosin kotiinpäin on tullut uutta lankaa,
sekä Suomesta että Tanskasta -
joten lankalaihis on melko lailla paljon plussan puolella...

Maalla poikkesin paikalliseen kauppaan,
jossa myydään kaikenlaista muuta,
muttei ruokaa.

Siellä oli jäljellä kaksi kerää
vanhaa ruosteenpunaista seiskaveikkaa.
Se on täydellinen väri yhteen
vielä salaiseen projektiini,
joten mukaanhan ne oli otettava.


Viimeiselle lomaviikonlopulle
onkin mukavaa odotettavissa,
sillä aion mennä
vanhan ajan markkinoille
Isoonkyröön.

Noilla markkinoilla olen
käynyt monena vuonna,
ja parista viime kerrasta olen kertonut
täällä neulomossanikin.
Kurkkaapas tänne ja tänne,
jos et tiedä, mistä on kyse.

Onko joku muu tulossa?
















maanantai 3. elokuuta 2015

Perussukat ja uudenlainen kantapää

Maaliskuussa osatamani Austermann Step 6 
on ollut puikoillani ainakin kolme viikkoa.


Nyt on kuitenkin sukkapari valmis.
vaikka tässä kuvassa vielä 
kesävarpaat pilkottavatkin.


Välillä on niin mukavan rentouttavaa
tehdä vaan ihan tavallisia perussukkia
itsestään raidoittuvalla langalla,
vaikka toisaalta nautin suunnattomasti 
omien väritysten suunnittelemisesta.
Tämä oli mukava neuletyö automatkallakin.


Näissä perussukissa kokeilin kuitenkin
myös jotakin minulle uutta tekniikkaa:
Alma-mummon kantapäätä.
Sellaisen ohjeen huomasin ensiksi
Facebookin Voihan villasukka -ryhmässä.

Monia ohjeita löytyy myös googlaamalla,
esimerkiksi täällä on yksi.
Myös Eeva Oh, wie nordisch -blogista
on kirjoittanut selkeän ohjeen,
ja kaiken lisäksi suomeksi ja saksaksi.
Se löytyy täältä.

Kantapäästä tuli mielestäni hyvä,
ja se istuu ainakin minun jalkaani mainiosti.


Tässä kantapäässä neulotaan kantalappu
vain yhden puikon silmukoilla.
Kantalappua neulotaan kuitenkin tuplasti se määrä
kerroksia, kuin lapussa on silmukoita.

Minulla oli 15 silmukka puikolla,
mutta otin lappuun 16 saadakseni
vahvistetun neuleen sopimaan paremmin
parilliselle silmukkamäärälle.


Neuloin kantalappua 32 kerrosta.
Sen jälkeen poimin 16 + 1 silmukkaa
kantalapun reunoista,
ja neuloin yhden kerroksen oikeaa.

Sitten aloin tehdä kiilakavennuksia
joka kerroksella.
Tässä mallissa siis ei tehdä ollenkaan
kantapohjan kavennuksia,
vaan tehdään pelkästään kiilakavennukset!

Silmukoiden poimimisen jälkeen
puikoilla on aluksi hurjan paljon silmukoita,
mutta kyllä ne siitä vähenevät!

Kavennellessani jatkoin samaan aikaan
kantapohjan silmukoilla vahvistettua neulosta 
niin kauan, kuin kavennettavaa oli jäljellä.
Tällä tavalla sain kunnollisen vahvistetun kantapään.


Eri ohjeissa tuo kiilakavennus tehdään hieman eri kohdissa.
Linkkaamassani ohjeessa se tehdään kauempana
kantalapun reunasta.

Minä tein kiilan kuitenkin alkamaan
heti kantalapun reunasta,
kuten kuvissa näkyy.


Hyvin toimi tämäkin tapa,
vaikka ajattelin kantapäästä tulevan liian kapean.
Eipä kuitenkaan tullut,
vaan tuli hyvinkin sopivan kokoinen.


Tämä lanka oli kyllä ihanaa neuloa,
jojoban ja aloe veran ansiosta varmaankin.
Melkein kuin olisi samalla
levittänyt käsivoidetta käsiinsä.

Neuloin kolmosen puikoilla,
ja lankaa sain kulutettua 90 grammaa.
Lisäksi lapseni vei mukanaan 
yhden lankakerän,
joten on se lankavarasto vähentynytkin 
(paljastan vasta seuraavassa postauksessa,
mitä olen ostanut...)


Tästä saa äiti uudet sukat jalkoihinsa,
kun hänellä on elokuussa merkkipäivä.
Nyt ulos nauttimaan auringosta
ja viimeisestä kesälomaviikosta.

Nautihan sinäkin!
Loppuviikolle on luvattu lämmintä.