perjantai 25. syyskuuta 2015

Kauralyhteet

Lankakaapissani on ollut jo reilut kaksi vuotta
kaksi 50 gramman kerää 
Lang Yarnsin Touring-sukkalankaa.
Nyt päätin ottaa tämän langan puikoille,
ja tehdä siitä yksiväriset sukat.


Mallia miettiessäni muistin
Ninnulin tekemät Kauralyhde-sukat.
Niiden ohje löytyy Mummun jalanjäljillä-blogista,
johon tuo linkki johtaa.


Näen sieluni silmin nämä sukat vaaleankeltaisina,
kypsän viljan värisinä.
Mutta kyllä vaaleanruskeakin toimii!
Sukan päällisosan kuvio
muistuttaa todellakin lyhdettä.


Omat sukkani poikkeavat hieman 
Ninan ohjeesta.
Tein takaosan ja kantalapun tavallista 3o 3n-neulosta.
Alkuperäisessä ohjeessa joustinneuleessa
on tehty joka toinen kerros oikeat silmukat takareunoista.
Minä halusin tehdä mahdollisimman helpot sukat.

kauralyhdesukat villasukat

Toinen muutos tuli aluksi vahingossa.
Ohjeessa nuo "lyhteiden" langankieputukset tulevat 
joka kuudes kerros.


Minä tein neuloin ensin vahingossa kuusi kerrosta ennen kieputusta,
 ja jatkoin sitten sitä sitä samaa rytmiä loppuun asti.
Ihan hyvin toimi niinkin,
lyhteistäni tuli vaan hieman kapeampia ja pidempiä.


Kärkikavennukset tein 
tavallisena leveänä nauhakavennuksena.


Ohje oli selkeä ja helppo,
sen oppi nopeasti muistamaan ulkoa.
Lopputuloksena on mielestäni oikein kauniit sukat.


Tein ensimmäistä sukkaa niin paljon 
kuin ensimmäisessä kerässä oli lankaa.
Toisesta kerästä jäi jäljelle vähän, 
joten olisin voinut tehdä suuremmatkin.
Koko on n. 36-37, 
ja lankaa meni 85 grammaa.

Kivat sukat tuli!

perjantai 18. syyskuuta 2015

Kuivin jaloin

Nyt alkaa jo tuntua vähän syksyiseltä,
tänäänkin tuli vettä kuin saavista kaataen.
Onneksi on sadekelille sopivat kengät,
niin kelpaa loiskutella vaikkapa lätäköissä.


Sorruin minäkin ostamaan kesällä 
villasukkailijoiden muotikengät,
kun löytyi tarjouksesta 15 eurolla.


Nyt pääsevät viime joulun 
jämälankavillasukkajoulukalenterin sukat
hienosti esille.


Nämä kumikengät ovat melko hiostavat,
eivätkä nyt mitkään maailman parhaat kävelykengät.
Hauskat ne ovat,
mutta metsäretkelle laitan vanhat kumpparini.


Nämä mahtuvat kyllä jalkaan,
mutta paksujen villasukkien kanssa 
aavistuksen liian pienet.


Jos joskus löydän suuremmat,
niin kierrätän nämä jollekin pienempijalkaiselle.


Mukavaa syksyä,
pitäkäähän jalkanne lämpiminä!

torstai 10. syyskuuta 2015

Värittelyä

Aikuisten värityskirjat ovat suuressa suosiossa,
ja ne ovat olleet myös paljon esillä mediassa.

Minä en ole niihin vielä sortunut,
sillä minulle riittää värien suunnittelu
käsitöiden merkeissä.
Onhan sekin tietynlaista värittämistä,
kun mielessään suunnittelee
vaikkapa sukkien kuvioita tai raitoja.

Viime aikoina olen käsitellyt tällaisia värejä
Novitan Woolin muodossa.


Olen alkanut virkkailla neliöitä aina silloin,
kun ei muutakaan projektia ole meneillään.
Tällainen työ kulkee myös näppärästi mukana
vaikkapa käsilaukussa.


Sommittelen näistä aikanaan jonkinlaisen peiton,
mutta se jää nähtäväksi,
koska neliöitä on riittävä määrä.

Idean ja linkin ohjeeseen löysin
Pinterestiä selaillessani.

Täällä on tuo ohje englanniksi,
mutta taitava virkkaaja osaa 
ohjeen kyllä tuosta kuvastakin päätellä.
Minusta tämä on kiva neliö.

Tyttäreni sen sijaan on innostunut
värityskirjoista.
Tässä väritellään salaista puutarhaa.


Värityskirjabuumin mahtavin juttu oli kuitenkin se,
että äidin luona käydessäni
oli minua vastassa tällainen näky.


Kolme naista värityskirjojensa kanssa
yhteisen pöydän ääressä
vanhusten hoitokodissa.
Yksi värittäjistä äitinini.

Äiti on ollut aina hyvä piirtämään,
ja nuorempana hän harrasti myös maalausta.
Nykyisin kädet vapisevat,
näkökin on vähän sinne päin,
eikä meinaa millään keksiä,
mitä voisi piirtää.


No tässähän on kuvat valmiina,
senkun vaan värittelee.

Täydet pisteet hoitajille,
kun keksivät ostaa värityskirjoja.
Ne ovat vanhuksillekin
todella mukavaa ajankulua!



maanantai 7. syyskuuta 2015

Markkinatuliaisia

Olin tänäkin vuonna
Isossakyrössä 1700-luvun markkinoilla.
Tällä kertaa oli niin kiireinen elokuu,
että jäi tuosta reissussa kertomatta.
Korjataanpa asia.


Markkinat olivat jälleen kerran oikein mukavat,


ja monta mielenkiintoista myyjää oli paikalla.
Valitettavasti unohdin melkein kokonaan
valokuvaamisen,
vain pari kännykkäkuvaa tuli otettua.


Onneksi kuvien puuttuessa 
voi aina kertoa ostoksistaan.
Niiltähän ei voi välttyä,
vaikka tällä kertaa tuhlasinkin hyvin maltillisesti.

Suurin ostokseni oli mekko,
joka on tehty vanhasta miesten puvun liivistä
ja paitakankaista.


Tämä istui päälleni kuin valettu,
ja sitä olenkin pitänyt ahkerasti mm. töissä.


Mekon on tehnyt Re-do,
ja sekä idea että toteutus olivat todella onnistuneet.


Olin jo hetkeä aikaisemmin ostanut
kolikolla pienen nappirannekorun.
Ja se sopi mekon väreihin mainiosti.


Maheka Designin kojulla oli  alennuksessa 
vanhoista tapeteista tehtyjä koruja.
Tällaiset lähtivät mukaani
vitosella kappale.


Näiden lisäksi ostin vanhanajan makeisia
ja kävin kahvilla.
Grammaakaan lankaa ei eksynyt kassiin.

Joka tapauksessa kivaa oli,
ja ensi vuonna taas!

lauantai 5. syyskuuta 2015

Säilöntäpuuhissa

Loppukesä ja syksy on säilömisen aikaa,
niin myös täällä Sohvaneulomossa.

Herukoita on poimittu 
ja mehua keitetty.
Mansikoita maisteltu ja pakastettu.
Piha on tuottanut ennätysmäärän vadelmia,
ja mustikassa käytiin koko perheen voimin.


Tänään säilöin kuitenkin jotakin
aivan muuta.

Löysin lapsuudenkotini kellarin hyllyltä
pari erittäin likaista ja pölyistä
Riihimäen lasin säilöntätölkkiä.


Pienemmässä on vielä tallella
kyläkauppamme hintalappukin.
Hinnasta ei kyllä enää saa selvää.


Löysin myös vanhan kaakaopurkin.


Pakkasin kaikki purnukat auton perään
ja kotona puunasin.
Sain kuin sainkin tölkit
putipuhtaiksi.

Tänään sitten sadepäivän iloksi 
säilöin jämälankakeräni purkkiin.


Tuonne mahtuu aika monta,
sillä tuo suurempi on 36 senttiä korkea.


Siellä on monta muistorikasta langanloppua.
Myös Novitan ja Hemtexin minikeriä.


Sekin Taikapallo,
kurkkii tuolla alhaalla.
Vierellään kerä Lontoon tuliaisia,
joista tuli henkeäsalpaava huivi.


Purnukka etsii vielä lopullista 
sijoituspaikkaansa,
majailee siihen saakka olohuoneen kirjahyllyssä.
Harmittavasti se vaan ei mahdu
sen hyllykön päälle.


Onpahan nyt pikkukerät
hyvässä tallessa,
pölyltä suojassa
 ja nätisti esillä.