sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ensimmäinen adventti

Virren 13 sanoja ajattelin mielessäni, kun sytytin adventtikynttelikön ensimmäisen kynttilän tänään.

"Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta,
seimessä nukkuvaa."

Takanreunuksella oleva adventtikynttelikkömme näyttää tällaiselta.


Se ei ole mikään ihan tavallinen kynttelikkö. 
Näet aivan oikein - sen sisällä on todellakin ihan oikeita kahvipapuja.

Ostin tämän kyntelikön muutamia vuosia sitten.
Siinä on kätevä läpinäkyvä "laatikko", johon voi itse laittaa haluamiaan koristeita. 
Kynttilöiden pidikkeet ovat myös kätevät, sillä niihin sopivat sekä tuikut, että pitkät kynttilät.


Kynttelikössämme on ollut aina kahvipapuja koristeena. 
Kahvi nyt sinänsä ei ole kovin jouluista, mutta kyllähän joulunakin kahvit keitetään.
Ja tietenkin kaikkina muinakin päivinä.
Kahvipavut ovat myös kauniita, ja ne sopivat mainiosti tällaisten kahvista nauttivien ihmisten kotiin. 
Tuonne sisälle valuu aina joskus steariinia, ja teimme tyttären kanssa eilen suuren työn puhdistaessamme kahvipavut aikaisempien vuosien steariineista. 
Kynttilöiden alusta lämpenee joskus aika kuumaksi, joten en ole uskaltanut laittaa koristeeksi mitään kovin paloherkkää, vaikka esimerkiksi kuivatut kukat sopisivat mainiosti. 
Nyt joulun aikaan sinne voisi laittaa vaikka pieniä joulukoristeita, tai pikkuisia jämälankakeriä.
Mutta olkoon näin - kaunista ja paloturvallista, ja molemmille perheen aikuisille rakkaita asioita.


Joulunodotukseni alkaa aina adventista ja Hoosiannan veisaamisesta.
Tänäkin vuonna olimme koko perheen voimin kirkossa. 
Adventiksi myös laitetaan aina jouluvalot ikkunoille - ei yhtään aikaisemmin. 
Äitini oli vielä tiukempi. Lapsuudenkodissani kyntteliköt laitettiin ikkunoille vasta itsenäisyyspäiväksi.

Adventin kunniaksi vanhin ja nuorin lapsista leipoivat yhdessä joulutorttuja. 
Oli mukava lähteä naapurin kanssa parin tunnin kävelylenkille, kun nuo kaksi jäivät iloisina leipomaan torttuja keittiöön jouluradion soidessa taustalla, ja molemmat hoilottivat täysillä mukana. 
Lenkin ja suihkun jälkeen oli ihanaa linnoittautua sohvalle ja nauttia makoisat torttukahvit.


Sohvaneulomossa on tällä hetkellä joululahjoja työn alla. 
Niiden suhteen pitänee nyt olla vähän hys-hys. Eikä mitään rapostoitavaa kyllä olisikaan, sillä mitään en ole viimeisimpien sukkien jälkeen saanut valmiiksi asti. On ollut niin paljon kaikkea muuta puuhaa.

Citymarketissa oli seiskaveikkaa kolme kerää kympillä, ja ostin nämä jouluiset värit. 
Näistä voisi virkkailla vaikkapa patalappuja pikku joulumuistamisiksi.
Katsotaan, mitä niistä oikein mahtaa tulla.


Oikein ihanaa joulun odotusta kaikille.
Olkaahan kiltisti ja muistakaa avata joulukalenterien luukut!



3 kommenttia:

  1. Eräs joulukalenterin luukkuasia kieppui koko viikonlopun yli mielessäni.
    Palailin taimieni kanssa viime viikolla retkeltä ja kuuntelin heidän juttujaan.
    He tuntuivat toteavan yhteen ääneen, miten mukavaa onkaan yhdellä taimista,
    kun hän ei vietä joulua, niin ah, hän saa nauttia kaikki kalenteriluukkujen sisällöt kerralla.
    Höh. Kukin tavallaan siis, mutta ristiriitaista minulle, kun yritän sisällyttää sopivan määrän joulua
    taimitarhalleni joulua viettämättömistä huolimatta. Minä vietän joulua, nautin tunnelmasta ja yritän nyt todenteolla päästä tuosta mielessä kieppuvasta harmista, joka ei oikeastaan kuulu minulle…. tai no ehkä jossain mielessä 15:n koulupäivän ajan.
    Ihan erityisihanaa adventinaikaa Sinulle nyt, kun voit ottaa tunnelmasta ja valmisteluista kaiken irti 24/7 ihan eri tavoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritän viettää erityisihanaa joulun odotusta. Se vaan on ihmeellistä, että ilmana töissä käymistäkin on niin kiire.... Toisaalta ajankäyttöä on nyt niin helppo muokata mieleisekseen. Kynttilät loistavat keskellä arkipäivää!

      Poista
  2. Ompa tosiaan upea kynttelikkö, miusta nuo kahvinpavut sopii siihen oikein hyvin.
    Mie veisasin Hoosiannaa omalla sohvalla, kattelin telkusta Jumalanpälvelusta joka tuli miun rippikoulu kirkosta Haminasta.
    Vaikka Orttodoksi olenkin niin Hoosiannaa on pakko saada veisata, se vaan kuuluu jouluun.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät viestin vierailustasi.