maanantai 18. kesäkuuta 2018

Oodi Madridille

Heti ensimmäisellä lomaviikolla pääsin nauttimaan uusista maisemista neljän päivän kaupunkilomalla Madridissa. 


Matkalle oli tietenkin jälleen kerran otettava matkakäsityö mukaan. Huomasin Novitan Oodi-lankaa keväällä Prisman lankahyllyssä. Langassa on villaa, bambua ja polyamidia. Päätin ostaa sitä kokeeksi pari kerää, sillä ainakin kerällä lanka tuntui todella mukavalta. Matkakäsityöksi valitsin tuon alemman, oranssisävyisen langan ja siitä siis tämän postauksen otsikko. Otin kirjavan langan pariksi yksivärisen oranssin Maijan, jolla neuloin aluksi joustinneuleen.


Lentomme oli kahdessa osassa, ensin pari tuntia Helsingistä Amsterdamiin ja sitten pari tuntia Amsterdamista Madridiin. KLM on siitä harvinainen lentoyhtiö, että se tarjoaa lennoilla aterian. Nykyäänhän yleensä kaikki syötävä ja juotava lentokoneessa täytyy ostaa erikseen. Menomatkalla saimme siis kaksi aamupalaa. Tässä aloittamani matkaneule menomatkan kahdella etapilla.


Tuossa alemmassa on muuten neulottuna yhteen kertaan koko langan väriraportti, koska seuraavaksi alkoi tuo alun keltainen uudelleen. Joustimen jälkeen tein vartta 3 oikein 1 nurin joustimella. Perillä neule ei sitten edistynytkään yhtään, sillä tekemistä kyllä riitti muutenkin ja iltaisin hotelliin päästyämme uni maistui välittömästi.

Madrid on oikein mukava kaupunki. Vaikka se on suurkaupunki, on keskustassa melko rauhallinen tunnelma ja keskustan alueella kaikki on käytännössä kävelymatkan etäisyydellä. Askelia tulikin kiitettävästi vähintään 25000 päivässä.


Kaupungin kapeilla kujilla oli mukava kuljeskella.


Minua viehättivät erityisesti kauniit parvekkeet ja ikkunat.


Jopa parvekkeiden alapuolet on usein kaakeloitu kauniiksi.

Kaupungilla kuljeskelun lisäksi kävimme toki muutamassa kohteessa myös sisällä sekä poikkesimme ohikulkeissamme kurkkaamassa joihinkin kirkkoihin. 

Kuninkaanlinna Palacio Real de Madrid on kaunis, kuten linnat yleensä. Kuningas ei ole asunut siellä aikoihin, mutta linnaa käytetään toki tarvittaessa tärkeissä tilaisuuksissa. Linnaan sisälle pääsee kierrokselle ja oli se kyllä näkemisen arvoinen.

Linnan sisäänkäyntiä vastapäätä aukion vastakkaisella puolella on Almudenan katedraali, jossa kävimme myös sisällä. 


Koska miehellä oli myös työtapaamisia kaupungissa, sain sillä välin kiertää yksin rauhassa valtavan Pradon taidemuseon. Siellä riittikin nähtävää ja ihailtavaa. Museossa on laaja eurooppalaisen taiteen kokoelma, mutta siellä on paljon taidetta myös muualta Euroopasta. Tästä linkistä pääset katsomaan museon kuuluisimpien mestariteosten kuvagallerian.

Yksi museon tunnetuimmista maalauksista on Diego Velázquezin Hovinaiset. Taulun espanjankielinen nimi on Las Meninas ja se on inspiroinut ja antanut nimensä Meninas Madrid -katutaideprojektille. Ympäri kaupunkia on yli 80 lasikuituista "hovinaisia", jotka ovat kaikki erinäköisiä. Taiteilijat, suunnittelijat ja muut julkisuuden henkilöt ovat saaneet luoda omanlaisiaan hovinaisia. Minä ehdin bongata niistä n. 25 kpl, tässä kollaasissa osa niistä.

Naisissa on käytetty monenlaisia tekniikoita, esim. ylärivin keskellä raidallisessa hameessa olevan neidon pinta oli kangasta, hänen oikealla puolellaan taas paksusti öljyväreillä maalattu hieman kohokuvioinen pinta. Keskirivin toinen vasemmalta oli päällystetty postimerkeillä. Todella kiehtovia naisia. Jännittävää oli myös se, kun ei koskaan tiennyt, missä tulee seuraava vastaan.

Neulojana kiinnitän tietenkin matkoilla aina huomiota myös käsitöihin ja lankoihin. Ensimmäisen kerran näin lankoja paikallisessa El Corte Ingles -tavaratalossa. Ketjun tavarataloja on monta, ja jokainen on keskittynyt eri osastoihin. Kävimme ensin eräässä toisessa etsimässä minulle hiusharjaa (kyllä, olin unohtanut näin tärkeän tavaran kotiin...) ja siellä oli kyllä paljon kerroksia, mutta ei mitään käsitöihin viittaavaa. Lähistöllä oleva toinen tavaratalo piti onneksi sisällään myös suuren käsityöosaston.

Lankoja oli paljon, eikä juuri mitään minulle tuttuja merkkejä. Rosas crafts on espanjalainen lankamerkki, ja heidän lankojaan oli todella paljon.

Kiinnostavia ja kivan tuntuisia lankoja oli paljon, esimerkiksi tämä kierrätysfarkuista valmistettu lanka.

Oli myös paljon erilaisia valmiita kasseja, joissa oli ohjeet, langat ja puikot.


Amigurumeilla ole somistettu kivasti lankaosasta.


Houkutuksista huolimatta en ostanut tuliaisiksi itselleni yhtään lankaa. Mutta allaolevaa tarjoushyllyä en voinut ohittaa. Ylärivin ruusukuvioinen käsityökassi lähti mukaan 12 eurolla. Se on valmistettu vahakangsmaisesta materiaalista ja on hauskan muotoinen, pitkä ja matala. Sinne mahtuisi hyvin pitkät puikot, jos niitä käyttäisi. Monta lankakerää rinnakkain on minun ajatukseni tästä.

Kävelin myös tällaisen lankakaupan ohi, mutta valitettavasti kauppa oli juuri silloin suljettu. Kaikki pienemmät kaupat ovat kiinni n. klo 14-17 välisen siestan ajan. Ikkunoiden perusteella täällä olisi ollut paljon espanjalaisen Katian lankoja. Valitettavasti en ehtinyt näille kulmille aukioloaikaan.

Onneksi seuraava bongaamani lankakauppa sattui olemaan auki.

Ikkunalla olevat pikku käsityöt ja langat houkuttelivat minut tietenkin sisälle asti.


Se olikin erikoinen kauppa. Heti ovesta sisään mennessä oli molemmilla seinustoilla esillä valmiita käsitöitä sekä pieniä lankatupsuja, joiden luulin olevan koristeita.


Peremmällä oli hyllyt täynnä lankavyyhtejä ja kaikissa luki ei saa koskea. Hinnat ilmoitettiin kilohinnalla.

Eli siis niissä ovensuun tupsuissa oli mallit myytävistä langoista ja niitä sai hypistellä. Jos jotakin halusi ostaa, myyjä olisi kerinyt halutun määrän lankaa ja hinta olisi määräytynyt painon mukaan. Langat olivat heidän omaa merkkiään, espanjassa valmistettuja lankoja. Tässä linkki liikkeen nettisivuille, jotka valitettavasti ovat vain espanjaksi. Mutta kuvat ovat kansainvälisiä.

Kävelimme vielä tällaisenkin liikkeen ohi.  Kurkkasin ikkunoista sisään, mutta en sitten kuitenkaan mennyt sisään. Siellä oli joukko naisia pöydän ympärillä, ilmeisesti joku käsityöpiiri menossa. Puhe ainakin näytti nopealta ja kovaääniseltä ja nauru kaikui.

Viimeisenä kokonaisena päivänä teimme junalla päiväretken Toledoon. Junamatka kesti puoli tuntia. Junamatkassa oli erikoista se, että junaan mennessäkin oli turvatarkastus. 

Toledo on todella vanha kaupunki, sillä sen paikalla on ollut kaupunki jo ennen ajanlaskumme alkua. Toledo on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa jo vuodesta 1986.

Kaupunki on todella viehättävä pikkuisine kujineen ja vanhoine rakennuksineen. 

Vanhassa kaupungissa kadut ovat kapeita. Onneksi emme vuokranneet autoa.

Toledon katedraali on todella upea. Vaikka sinne on pääsymaksu, kannatti kyllä mennä. Pääsymaksuun sisältyi audioguide, jonka avulla siitä kaikesta sai jotakin käsitystä. 

Toledon retki oli oikein onnistunut. Olipa sielläkin yksi lankakauppa. Sisällä näytti olevan myyjänä yrmeän näköinen vanha mies tiskin takana. Langat olivat tiskin takana tai umpinaisissa lasivitriineissä. Ei houkuttanut mennä peremmälle.

Kaiken kaikkiaan koko matka oli oikein onnistunut. Paljon ehdimme nähdä, vaikka olimme perillä tiistaina yhden maissa ja jo lauantaiaamuna aikaisin lähdimme kohti lentokenttää. 

Paluumatka oli samanlainen kuin menokin, Amsterdamin kautta. Tullessa tosin oli kaksi lounasta menomatkan aamiaisten sijaan. Paluumatkalla sukka eteni joutuisasti, tässä vaiheet lounaiden aikaan.

Tuo Oodi-lanka oli mukavaa neuloa, mutta yhdessä kohdassa oli solmu sellaisessa kohdassa, että jouduin kerimään tosi paljon väliltä pois, että värit olisivat menneen jäkevästi toista sukkaakin  ajatellen. Kärkikavennuksissa oli jäljellä kahdeksan silmukkaa, kun lentokone kosketti maata, joten vielä ennen koneesta poistumista oli yksi sukka valmiina. 

Siinä se nyt sitten odottaa pariaan yhdessä kirjastoon palauttamista odottavien Madrid-oppaiden kanssa. Nyt on kuitenkin muuta neulottavaa ensin, joten ehkä seuraavalla automatkalla...






tiistai 12. kesäkuuta 2018

Kahta raitalankaa

Olen nähnyt paljon kivoja raitasukkia, joissa on yhdistetty kahta erilaista raitalankaa. Joskus kevättalvella päätin minäkin kokeilla.

Raitalankoja minulla ei ollutkaan kovin paljoa, mutta nämä kaksi kerää otin esiin ja päätin kokeilla. Vasemmanpuoleinen on Alizen sukkalankaa ja oikealla sinistä Roosa nauhaa. Molemmat ovat ohuita Fingering-vahvuisia lankoja.
Minä tunnun aina tekevän sukat sellaisella kaavalla, että haluan yksivärisen resorin, kantapään ja kärjen. Jotenkin se vaan tuntuu tekevän sukista minun silmääni miellyttäviä.

Tälläkin kerralla otin mukaan kolmanneksi harmaan yksivärisen Roosa nauha -langan, jolla aloitin työn maaliskuussa. Yksivärisen resorin jälkeen aloin kutoa perussukkaa, kaksi kerrosta kummallakin raitalangalla vuorotellen. Silloin langat sointuivat hyviin uusimman Muumi-mukini kanssa.

Sukka kuitenkin jäi tauolle pitkäksi aikaa, sillä välillä piti  neuloa pipoapääsiäissukkaakissasukkaaharmaasukkaa ja ampparipesiä. Yhdessä välissä oli kolme sukanalkua kesken.


Sitten, kun ne vihdoin tulivat muuten valmiiksi, en saanut aikaiseksi päätellä lankoja.

Lopulta tuli kuitenkin valmista.

En yhtään sen tarkemmin tutkinut, miten nuo värit langoissa vaihtuvat. Aloitin kuitenkin molemmat sellaisesta kohdasta,  jossa alkaa uusi väri.

Väriraportit olivat molemmissa aika pitkät ja molempien lankojen värittömämmät ja  kirkkaammat osuudet osuivat samalle kohdalle.

Ihan kivat sukat näistä tuli, joskin nyt kun tiedän värien järjestyksen, olisin ehkä aloittanut eri kohdista, että olisi ollut voimakkaampaa väriä tasaisemmin.


Mahtavan alkukesän johdosta lumipalloheisi on ollut ihan täynnä kukkkia. Sinne lumipallojen seuraksi laitoin myös villasukat roikkumaan. Sukat otetaan käyttöön viimeistään oikeiden lumipallojen aikaan.